eli Nauriskeittoa ja murskattua piparkakkua, kuten alkuperäinen Hesarista napattu resepti kuuluu :)
Tällä kertaa pitäydyin reseptissä, vaikka kyllä voin suuri määrä aluksi ihmetytti ja mietitytti, että noinkohan ei maistu vaan voilta koko keitto. Epäilys osoittautui turhaksi, sillä lopputulos oli samettisen kuohkea ja herkullinen. Murskattu piparkakku ihan kuin pisteenä i:n päällä!
Tein kuin teinkin yhden poikkeuksen keittoa valmistaessa. En kaivanut tehosekoitinta kaapista, vaan soseutin keiton sauvasekoittimella tasaiseksi.
Aivan muun huomion tein tämänpäiväisen aterian tarjoilussa. Kuten tämän keiton, että pääruokana tarjotun Beef Wellingtonin tarjoilua varten käytin lautaset uunissa hetken aikaa, että ne olivat vielä lämpimät ruokia tarjottaessa. Samoin ruoka :) Voinpa tehdä näin joku toinenkin kerta.
400 g nauriita (noin 2 kpl)
1 peruna
1 pieni sipuli
3 valkosipulin kynttä
4 rkl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
100 g voita
1 dl valkoviiniä
noin 3 dl vettä
1 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
suolaa, valkopippuria
piparkakkua
Kuori nauriit ja peruna, leikkaa isoiksi paloiksi.
Laita kattilaan voi, oliiviöljy ja hunaja. Lisää nauris- ja perunalohkot ja paista, kunnes juurekset saavat hieman väriä.
Hienonna sipulit ja lisää kattilaan. Anna sipuleiden kuullottua.
Lisää valkoviini ja vesi. Anna hautua kypsäksi, lisää vettä tarvittaessa.
Lisää kerma ja maito ja soseuta tehosekoittimessa (tai sauvasekoittimella) sileäksi.
Kaada takaisin kattilaan ja mausta. Murskaa keiton päälle tarjottaessa piparkakkua.
Laita kattilaan voi, oliiviöljy ja hunaja. Lisää nauris- ja perunalohkot ja paista, kunnes juurekset saavat hieman väriä.
Hienonna sipulit ja lisää kattilaan. Anna sipuleiden kuullottua.
Lisää valkoviini ja vesi. Anna hautua kypsäksi, lisää vettä tarvittaessa.
Lisää kerma ja maito ja soseuta tehosekoittimessa (tai sauvasekoittimella) sileäksi.
Kaada takaisin kattilaan ja mausta. Murskaa keiton päälle tarjottaessa piparkakkua.
3 kommenttia:
Kylläpä oli kermaisen pehmeä herkkukeitto! Nam nam!
Kyllä isoisäni hykertelisi haudassaan jos kuulisi että on keitetty nauriskeittoa. Hän sanoi aina eläessään että saispa joskus naurisvelliä.Näinköhän palaa vanhat ajat takaisin näin ruokienkin osalta.
Kiitos :) Innoissani kokeilin tätä reseptiä juuri tuon nauriksen takia.
Hyvä, kun tällaisia reseptejä putkahtelee lehtien palstoille, niin tulee tehtyä vanhoista tutuista juureksistakin ja vaikka uudella tavalla!
Lähetä kommentti