torstai 29. marraskuuta 2012

Pokaalikakku

Nummelan Moottorikerho ry juhlisti motoristiensa saavutuksia, joihin kuuluvat niin EM-kulta sekä liuta Suomen mestaruuksia endurossa. Paljon onnea ansioituneille moottoriurheilijoille!

Sain kunnian tehdä mitalikahveille kakun, jonka tietenkin toivon maistuneen! Tein kakkuun sokerikakkupohjan ja täytteeksi tuli marjaista hilloa sekä kermavaahtoa. Sovimme, että päälle tulee kinuski. Lisäksi kokosin tekemäni koristeen kakkua koristamaan.



Viimeksi kinuski onnistui kuin siinä yhdessä ruotsinkielisessä lifestyle-ohjelmassa. Ja kuvittelin keksineeni kikan, miten tehdä täydellinen kinuski. No se oli silloin. Nytkin kinuski onnistui, mutta liekö ollut vielä liian lämmintä, kun sitä kakun päälle levittelin. Sitä karkasi reunan yli ja se imeytyi kakkuun hieman. Onneksi sitten sain pelastettua päällyksen ja lopputulos oli siedettävä.

Pokaali-koriste

Moottorikerhon mitalikahveille sain viime tingan pyynnön tehdä kakku ja sovittiin, että monien mitalien sijaan tekisin pokaalin. Tämmöinen siitä tuli. Minusta ihan näköinen eli olin tyytyväinen.

Materiaalina Fun Cakes keltainen ja oranssi vaniljanmakuinen sekä ruskea suklaanmakuinen sokerimassa. Lisäksi tarvittiin elintarvikeliimaa, kullanvärisiä sokerihelmiä sekä elintarviketussia.



sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Kinkku-juustosarvet

Näitä ihania juustosarvia huomasin parissakin blogissa leivotun ja pitihän sitten itsekin leipaista. Mieleisen reseptin löysin Kotikokki.net-sivustolta. Muistan näitä 80-luvulla leiponeeni. Ei näitä kait kuitenkaan kotitaloustunneilla tehty?

Juustoraasteen sekaan sekoitin loput Castellon creamy blue-juustosta, kun sitä viikolla jäi tehdessäni uunimakkaraa. Voitelua varten sekoitin rikotun kananmunan joukkoon tilkan täysmaitoa. Ripottelin päälle loppusilaukseksi unikonsiemeniä. Näihin sarviin ei ainakaan meillä laitettu juustoa enää, ainoastaan juuri unikonsiemeniä.

Kyllä pieni retroilu kannatti, sillä sarvet olivat kerrassaan hyviä.  Ihanan pehmeitä ja mehevän makuisia! Mukava sunnuntai-iltapäivän kahvihetkeen. Sisko toi mukanaan palan bravuuriaan unelmatorttua makeaksi herkuksi.


6dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
2rkl sokeria
100g voita
2dl täysmaitoa
25g hiivaa
 
täytteeksi:
 
ylikypsää kinkkua pienenä rouheena
juustoraaste-homejuustosekoitusta
 
päälle:
 
munamaitoa
unikonsiemeniä
 
Sekoita kuivat aineet keskenään. Nypi joukkoon voi. Kuumenna maitoa mikrossa haaleaksi. Liuota maidon joukkoon hiiva. Kaada neste jauhoseokseen ja vaivaa taikinaksi.

Anna taikinan kohota ja jaa se sitten kahteen osaan. Kauli taikina pyöreään muotoon ohueksi ja leikkaa sitten esim. taikinapyörällä kahdeksaan osaan. 
Asettele juustoa ja kinkkua kullekin taikinapalalle. Kääri tiiviille rullalle niin, että kolmion terävä kärki ja sarven alle. Anna kohota liinan alla.

Sekoita kananmuna ja tilkka maitoa hyvin keskenään. Voitele muna-maidolla sarvet ja ripottele päälle unikonsiemeniä. Paista sarvet uunin keskitasolla 225 asteessa noin 10 minuuttia.
 


perjantai 23. marraskuuta 2012

Kinuskikakku 80-vuotisjuhliin

Kyllä olin kerrankin todella tyytyväinen lopputulokseen, kun kakussa kaikki meni nappiin.

Sain pyynnön työkaveriltani, josko tekisin naapurin 80-vuotisjuhliin lihavoileipäkakun ja kinuskisen täytekakun. Tottakait lupauduin tekemään, koska aika antoi myöten. Kyllä sitä aina pari kakkua pyöräyttää ja muutaman koristeenkin.

Täytteeksi kävi oikeastaan mikä muu tahansa, paitsi mansikka. Päädyimme sitten vadelmaiseen kinuskikakkuun. Tein muutaman ruususen sekä ikävuoden koristeeksi.

Palatakseni päivityksen ensimmäiseen lauseeseen, joka on osaltani aika harvinainen laatuaan. Löydän nimittäin miltei aina jotain marmattamista omista aikaansaannoksista, vaikka ne kuinka hyvin onnistuisivatkin. Aina jotakin olisi voinut tehdä toisin. Mutta ei tällä kertaa. Nyt kaikki meni niin nappiin, jopa kinuski, tuo itselle kehittelemäni ikiaikainen kompastuskivi onnistui täydellisesti. Nytkö opin sen oikeasti tekemään, olisipa mahtavaa!



Tästä kakkupäivityksestä hieman poiketen kommentoin näin perjantaisin Liviltä tulevaa Ullan Unelmakakku-ohjelmaa. Ulla on sinäänsä raikas, omaperäinen tuulahdus loppuunstailattuihin ruoka- ja leivontaohjelmiin, mutta sitä en ohjelmassa ymmärrä, että miksi aina näytetään kakun leivonta ja täyttäminen likimain kokonaan, mutta tällaiselle kotileipurille tärkeät opit esimerkiksi koristeiden tekemisestä ohitetaan joko kokonaan tai sitten tosi nopeasti näytetään?!  Ne lisäksi tehtävät leivonnaiset tai Ullan istuskelu puutarhassa selailemassa sitä samaa valokuva-albumia ovat aivan turhia.

Vaikken olekaan leipuri-kondiittori, niin näköjään sitä äidin jo pienenä antamilla ohjeistuksilla ja vuosia itsekseen harjoittelemalla on oppinut tekemään onnistuneet kuohkeat kakkupohjatkin, vaikka paljon rohkeammin sekoittelen ja kopistelen, mitä ohjelmassa tehdään ja annetaan ohjeiksi.

Niissä ohjelmassa käytössä olevissa Boschin koneissa näyttää muuten olevan mielenkiintoinen vatkain. Se pyörii aika laajalla alalla eikä näyttäisi räyskyttävän kermaa pahasti isommilla kierroksillakaan. Voihan ne osat olla leikattu pois ja kotikäytössä kermat olisi pitkin seiniä :) Mielenkiintoista silti.

Keltaiset ruusut 80-vuotiskakkuun

Mietin, minkälaiset kukkaset tekisin minulle tuntemattoman iäkkään miehen kakkuun. Päätin tehdä ruusuja ja väriksi sitten vain valikoitui hieman oranssiin murrettu keltainen.

Noita värejä olin vasta käsitellyt kehäkukkia tehdessäni ja sokerimassa osoittautui niin hyväksi materiaaliksi myös ruusuja tehdessä, että tästä teen vastakin. Mielestäni valitsemani väri sopi myös tähän kakkuun esimerkiksi tummanpunaista paremmin. Vähän niinkuin väriläiskäksi.

Koristeet on tehty FunCakes vaniljanmakuisesta keltaisesta ja oranssista sekä Regalicen vihreästä sokerimassasta. Koristeet kuivuvat vuorokaudessa ja käyttämätön sokerimassa pitää huolellisesti kääriä tuorekelmuun kuivumisen estämiseksi.

Lihavoileipäkakku 80-vuotissyntymäpäiville

Sain kunnian tehdä voileipäkakkua työkaverini naapuriin kunnioitettavan iän saavuttaneen herrasmiehen syntymäpäiville. Toiveena oli lihavoileipäkakku ja makeana herkkuna kinuskikakku.

Sain tosiaan vapaat kädet, kunhan vain oli lihakakku. Päädyin tekemään varmuudella maistuvan yhdistelmän, joka on saanut aiemminkin kiitosta, enkä lähtenyt kiihdyttelemään mielikuvitustani ja loihtimaan uusia sävyjä kakkuun.

Kun isäni kuuli, että teen voileipäkakkua, tiedusteli hän vienosti, että voisiko meillekin tehdä. Niinpä tein isomman satsin täytteitä ja saatiin meille itsellekin iltakahvin kanssa maisteltavaksi pieni kakkunen. Ihan kohta maistellaan, ja jos vaikka katsoisi samalla Dallasia :)


täysjyväpaahtoleipää
kasvislientä
 
ylikypsää kinkkua
maustamatonta tuorejuustoa
creme fraichea
ruohosipulia
mustapippuria
dijon-sinappia
 
kurkkua
tilliä
voileipäpikkelsiä
 
kevyt yrtti-tuorejuustoa
kevytmajoneesia
kylmäsavupossua
tummia rypäleitä
persiljaa
rosé-pippuria
 

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Borssikeitto

En tiedä tämän punajuurta, muita juureksia ja kaalta sisältävän keiton oikeaa nimeä, kirjoitusasua saati ääntämystä. Eikä ole väliksikään. Keitto tuli kuitenkin ensimmäisten ruokien joukossa mieleen, kun taannoin ostin punajuuripussin. Olen aiemminkin keittänyt samantapaista keittoa, mutta kokolihan sijaan olen laittanut joukkoon nakkeja. Makoisaa sekin.

Tätä sitten kehittelin mielessäni ja muuten. Otin toki netistä selkoa, mitä keittoon tulisi, kun liha oli possua. Suurimman osan aineksista kokosin google-kääntäjän sinnepäin kääntämästä ohjeesta. Sen oli laittanut joku Svetlana nettiin. Kääntäjä käänsi reseptiin pottujakin, vaikkei niitä aineslistassa oltu mainittu. No, noukin makuja vähän muiltakin sivuilta.

Laitoin keittoon juuripersiljaa, jota en ole koskaan ennen käyttänyt. Se on palsternakan muotoinen ja tuoksuu juuriselleriltä. En maistanut raakana, muttei puskenut mitenkään läpi keitossa. Olihan siinä tosin paljon muitakin makuja.

Haksahdin luulemaan, että kaapissa olisi kaikkia aineksia. Tähän olisi tullut nimittäin tomaattipyreetäkin, mutta olinkin käyttänyt purkin johonkin muuhun. Etikkaa olisi ollut, mutta laitoinkin pari töräystä Heinzia joukkoon eikä ainakaan pahentanut makua.

Possun lapapalan sulatin ja keittelin hiljalleen jo edellisiltana maustepippureiden ja laakerilehden kera. Siivilöin keitinliemen ja paloittelin lihan. Liemeen murustin lihaliemikuution ja laitoin lihan liemineen kylmään.

Itse keittopäivänä olin edellistä huonommassa hapessa, mutta sain kuin sainkin keiton kiehumaan ilman, että olisin pökertynyt kattilan viereen. Hiljalleen keitto valmistui ja sitä nautittiin ranskankermanokareen kera. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!


1kg porsaan lapaa
1l kylmää vettä
noin 10kpl maustepippureita
1 laakerinlehti
1 lihaliemikuutio
2 sipulia
1l vettä
3 keskikokoista punajuurta
2 porkkanaa
1 juuripersilja
noin 300g kaalta
1 yksikyntinen valkosipuli tai 2-3 valkosipulinkynttä
1 lihaliemikuutio
2rkl ketsuppia
½tl rakuunaa
½tl timjamia
mustapippuria myllystä
 
Laita porsaan lapa kokonaisena kylmään veteen ja anna veden lämmitä kiehuvaksi. Poista keitinvedestä hyytynyt veri ja irronnut lihasneste reikäkauhalla. Kun pintaan ei nouse enää mitään ylimääräistä, lisää maustepippurit ja laakerinlehti. Pienennä lämpötila niin, että liemi hiljalleen poreilee. Anna hautua kaksi tuntia.

Jäähdytä sitten liemi lihoineen ja siivilöi. Leikkaa lihasta ylimääräiset rasvat pois, poista luu. Leikkaa suupaloiksi. Laita lihapalat sekä siivilöity liemi puhtaaseen kattilaan ja murenna joukkoon lihaliemikuutio. Laita kylmään jäähtymään ja makuuntumaan.

Kuori ja suikaloi sipulit sekä juurekset. Kaada lihan joukkoon lisää vettä. Lisää ohut juuressuikale ja suikaloidut sipulit. Silppua valkosipulia ja lisää keittoon muhimaan. Mausta ja anna hautua miedolla lämmöllä kaksi tuntia. Tarkista maku ja tarjoa kuumana ranskankerman tai smetanan kera.


tiistai 13. marraskuuta 2012

Luumumutakakku (gluteeniton, laktoositon)

Silmäilin vielä kerran viimeisimmän Pirkka-lehden, ennenkuin se lähtisi lehtiroskikseen. Sieltäpä palautuikin ensi selailun jälkeen mieleen jäänyt luumuinen mutakakku "kokeiltavaksi".

Saan ranskalaisen suklaakakun, joka on tosi pehmeä keskeltä, onnistumaan joka kerta. Mutakakkua olen valmistanut lähinnä muille eikä ensimmäisestä mutakakustani ole kuin pari vuotta, mutta minusta sitä paistetaan kypsemmäksi kuin tuota toista kakkua. Hyvin se kuulemma on aina uponnut ja pehmeän herkullista ollut. Erona näiden suklaisten kakkujen välillä on, ettei ranskalaiseen suklaakakkuun ei tule leivinjauhetta lainkaan.

Mutta nyt luumuista mutakakkua, jonka luvattiin olevan rakenteeltaan pehmeän mehevä. Ja sitä se olikin, niinkuin oli täyteläistä maultaan. Hyvin mutamaiseksi jäi vielä keskeltä. Liekö ollut syynä hieman alkuperäisestä poikkeava aineskoostumus :)

Meiltä oli monivuotinen konjakkipullo päässyt tyhjenemään (vihdoinkin?!) eikä näköjään van Houteniakaan ollut leivonta-ainesten joukossa. Jälkimmäisen lisäsin samantien ostoslistalle.

Kakusta vielä sen verran, että tosi tuhtia oli ja pieni palanen vei makeannälän mennessään. Eli riittoisa kakku vaikka joulupöytään.



100g laktoositonta voita
200g tummaa suklaata
150g luumusosetta (eli isänpäivästä tähteeksi jäänyt torttutäyte)
noin 1rkl portviiniä
4 kananmunaa
2dl sokeria
100g mantelijauhetta
1rkl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
 
Sulata voi ja suklaa miedolla lämmöllä kattilassa. Sekoita sulaneeseen voi-suklaaseokseen luumusose sekä portviini.

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Lisää varovasti nostellen suklaa-luumuseos joukkoon. Mittaa kuivat aineet ja sekoita taikinaan.

Kaada seos leivinpaperoidun, halkaisijaltaan 24cm irtopohjavuokaan, joka on voideltu. Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 35 minuuttia.
 
Kerhohuoneemme valaistus on huono
eikä kuvaaja osaa käyttää kameraansa - ikuisuuskysymys.
Anna kakun jäähtyä ennenkuin siirrät sen tarjoiluvadille. Ripottele päälle tomusokeria tai kaakaojauhetta. Tarjoa pehmeä kermavaahdon kera.



Sitruunainen broileri-juustokastike

Onko sinulla koskaan sellaista tunnetta, että mitä laittaisin ruoaksi, vaikka kaapeissa olisi vaikka mitä vaihtoehtoja? Vähän niinkuin vaatteidenkin kanssa?

Minulla on joskus sellainen tunne, kuten esimerkiksi eilen. Muutenkaan en ollut parhaimmillani, joten ruoan piti valmistua nopeasti, ettei tarvinnut välillä huilia.

Kastike valmistuu nopsasti. Itseasiassa sillä aikaa, kun pasta kypsyy. Jos tarjoat kastikkeen erikseen, riittää yhden sitruunan mehu. Halutessasi sekoittaa kastike pastan joukkoon, käytä kaksi sitruunaa, sillä pasta vetää itseensä makua.

Kun odottelin pastaveden kuumenemista, kuutioin kuoritun kurkun. Joukkoon hienonnin hieman tilliä. Maustoin tilkkasella viinietikkaa, suolaa, sokeria ja mustapippuria. Raikasti kivasti pasta-annosta.


nokare voita
1 iso sipuli
1rs (450g) maustamattomia broilerin filesuikaleita
1tl kuivattua timjamia
ripaus valkopippuria
suolaa
1prk (2dl) kermaa
½pkt (noin 100g) voimakasta koskenlaskijaa
1-2 sitruunan mehu
hieman mustapippuria myllystä
(sitruunankuorta raastettuna)

esim. jyväpastaa
 
Kuori ja suikaloi sipuli pitkittäissuunnassa ohuiksi suikaleiksi. Kuullota voissa. Lisää filesuikaleet ja anna ruskistua hieman. Mausta timjamilla, valkopippurilla ja suolalla. Lisää kerma ja sekoita hyvin. Sulata kastikkeeseen sulatejuusto. Lisää viimeiseksi sitruunan mehu, hieman rouhittua mustapippuria ja halutessasi sitruunankuorta raastettuna.

Tarjoa heti jyväpastan ja tillikurkkukuutioiden kera.

maanantai 12. marraskuuta 2012

Isänpäivälounas 2012

Tällaiset ruoat meillä oli tämän vuoden isänpäivänä tarjolla. Oikein hyvin maistui :)


Alkuruoaksi paahdettua puikulaperunakeittoa



Pääruoaksi pehmeää maksastroganovia, pottumuusia ja herneitä



Jälkiruoaksi riisipuuroa ja rusinasoppaa

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Pehmeä maksastroganov

Tämän isänpäivän pääruoaksi valikoitui Liharuokien klassikot-kirjasta (jälleen ;) ) maksaruoka, joka mielestäni sopi juhlapäivään oikein hyvin. Olihan se vähän fiinimpikin kuin arkinen maksakastike. Ja isotöisempi, joten tällaisen erikoissunnuntain lounaalle oikein sopiva. Lisäksi tarjosin Rosamundasta tehtyä pottumuusia ja keitettyjä herneitä.

Tasaiseen tahtiin pöydästä kuului tyytyväisten ruokailijoiden kommentteja. Kiitos taas sille työkaverille, joka joskus toi töihin tuon oivan kirjan :) Siitä on löytynyt jo monta hyvää ohjetta ja jo valmiiksi olen silmäillyt tuleviakin liharuokia silmällä pitäen uusia kokeiltavia reseptejä.

Harmittavasti unohdin merkata eri sienet kauppalappuun, niin meillä kastikkeessa oli sitten kahdenlaisia herkkusieniä (vaaleita ja ruskeita). Olin ajatellut nimittäin laittaa alkuperäisessä ohjeessa olleen portobellon sijaan osterivinokasta, mutta niinpä jäi kauppalappuseen kirjoittamatta. Valkoviininkin määrää hieman vähensin, sillä sitä oli miltei kaksinkertaisesti suhteessa lihaliemeen. Hyvin maistui viini näinkin. Sillä tavalla sopivasti. Maksaa meillä oli alkuperäiseen reseptiin verrattuna liki kaksinkertainen määrä, koska olin varautunut useampaan ruokailijaan.

Kannattaa kokeilla, jos pidät maksasta.



700g naudan maksaa
voita paistamiseen (ensin nokareita maksan paistamiseen ja sitten ainakin 2rkl kastikkeeseen)
2 sipulia hienonnettuna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
450-500g sieniä (herkkusieniä, siitaketta, portobello, joka myös on herkkusieni)
reilu 2rkl vehnäjauhoa
2dl valkoviiniä
3dl lihalientä
1tl provencen yrttiseosta
1rkl dijon-sinappia
3rkl ranskankermaa
suolaa
mustapippuria myllystä
(hunajaista cocktailkurkkua kuutioituna)
 
Huuhdo maksa ja kuivaa talouspaperilla. Poista kalvot ja mahdolliset jänteet. Leikkaa maksa noin sentin paksuisiksi paloiksi.

Kuumenna voi pannussa tai kasarissa. Paista maksapaloihin molemmin puolin kaunis paistopinta. Nosta palat odottamaan sivuun.

Lisää pannuun voita kastiketta varten. Kun voi on sulanut, lisää hienonnetut sipulit ja valkosipuli. Kuullota hetki ja lisää sitten viipaloidut sienet. Anna kypsyä kovalla lämmöllä, jotta sienistä haihtuu ylimääräinen neste pois. 
Sekoita sieni-sipulipaistokseen vehnäjauhot hyvin ja lisää sitten viini sekä lihaliemi. Mausta yrttiseoksella ja dijon-sinapilla. Lisää lopuksi ranskankerma. Sekoita hyvin.

Lisää aiemmin paistetut maksapalat joukkoon ja anna hautua muutama minuutti. Rouhi joukkoon hieman mustapippuria ja tarkista suola. Lisää tarvittaessa.

Oma lisäykseni stroganoviin oli pienet makeahkot cocktailkurkut kuutioituna. Tarjosin lisäksi pottumuusia ja keitettyjä herneitä.




Paahdettu puikulaperunakeitto

Jo pyhäinpäivänä ilmoitin isänpäivälounasmenun sisällön ja sen mukaan aloitettiin syömingit Fazerin lehti sinulle 3.2012-lehdessä olleesta keitosta. Lehdessä keitto oli osa tapas-tarjoilua, mutta tämä sopi kuin nakutettu meidän lounasmenuseemme, sillä vanhemmat toivat mukanaan 10kg säkillisen puikulapottuja :)

Keitto sisältää useamman työvaiheen valmisteltaessa, mutta lopputulos kyllä oli niiden arvoinen. Aika lailla tähän keittoon oli rasvaa eri muodoissa ehdolla, mutta hieman luovin tapani mukaan. Olin nimittäin jo aamiaiseksi valmistanut uunissa pekonia, niin siinä samassa rasvassa kierittelin sitten perunanpalaset ennenkuin ne uuniin tyrkkäsin. Ohjeen mukaan ne olisi pitänyt "maustaa" kylmäpuristetulla rypsiöljyllä.

Keittoni oli lehden kuvia huomattavasti tummempaa ja epäilen vahvasti, että kuvan keittoannoksiin oli lisätty maitoa tai kermaa :) Minulla tosin saattoi keitto hautua hieman pidempään kuin ohjeessa, kun valmistelin samalla pääruokaa.

Keiton päälle tullut ruskistettu voi taas oli lehden kuvissa paahteisempaa ja johtui varmaan siitä, että paahdoin voita liian vähän ja siksi keiton päälle meni suolaista heraakin. Ehkei niin kaunista, mutta erittäin hyvänmakuista! Joskus toiste ymmärrän ruskistaa voita enemmänkin. Senhän voi sitten laittaa vaikka pääruokaan tai käyttää muulloin.

Joka tapauksessa tämä alkuruoka sai kiitokset ja olisipa sitä syöty enemmänkin, mutta pääruoka oli vielä tulossa.


250g puikulaperunaa (kuorimattomia noin 100g enemmän)
1rkl öljyä tai kuten meillä oli aamiaispekonin rasvat foliossa
1 pieni salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
1rkl voita
6dl kana- tai kasvislientä (vettä+1rkl luomukasvisliemijauhetta)
nokare voita (alkuperäisessä ohjeessa 50g)
mustapippuria myllystä
 
tarjoiluun:
 
ruskistettua voita
tilliä
 
Kuori ja pilko perunat 2-3 osaan. Kääntele öljyssä tai pekonin rasvassa. Paahda 250 asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.

Kuullota hienonnetut sipulit voissa kattilassa. Lisää joukkoon liemi ja peruna. Keitä noin 10 minuuttia. Lisää vielä nokare voita ja soseuta samettiseksi. Rouhi joukkoon hieman mustapippuria ja tarkista maku.

Valmista ruskistettu voi tarjoilua varten. Paista voita erillisessä kattilassa, kunnes se alkaa ruskistua. Siirrä kattila pois liedeltä ja anna jäähtyä.

Annostele keitto, lusikoi päälle ruskistettua voita ja tilliä.


perjantai 9. marraskuuta 2012

Sitruuna-ricottapannukakut

Perjantai-illan kahvileipää valmistui suht nopeasti kuohkeasta taikinasta lettupannulla paistaen. Olikin jo useampana iltana tehnyt mieli pannukakkuja ja etsinkin netistä ricotta lättyjen tai pannukakkujen ohjetta.

Idean näihin pannukakkuihin otin sitten Two peas and their pod-sivustolta. En tosin valmistanut mustikkakastiketta, vaan tarjosin tomusokeroidut pannukakut vadelmahillon kera. Minulle itselle tosin riitti vain nuo tomusokeripilvessä lymyilevät pannukakut, nam :)

Tällä kertaa vaahdotin pari valkuaista erikseen ja nostelin vaahdon lopuksi taikinaan. Kylläpä tulikin muhkeita ja kuohkeita pannukakkuja!


3dl vehnäjauhoa
3rkl ruokokidesokeria
2tl leivinjauhetta
½tl ruokasoodaa
ripaus suolaa
1prk (250g) ricotta-tuorejuustoa
3 keskikokoista kananmunaa
1 sitruunan mehu
1tl raastettua sitruunankuorta
1rkl öljyä
 
Alkuperäisessä ohjeessa kuivat ja nestemäiset ainekset sekoitettiin eri kulhoissa, mutta minä tein kaikki samassa kulhossa lukuunottamatta valkuaisia, jotka vaahdotin toisessa kulhossa.

Sekoita ensin kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon juusto sekä yksi kokonainen kananmuna ja kaksi keltuaista. Lisää seuraavaksi sitruunan mehu ja kuoriraaste sekä öljy. Vaahdota kaksi kananmunan valkuaista vaahdoksi. Lisää valkuaisvaahto varovasti nostellen taikinaan. 
Ihanan muhkeita pannukakkuja, jotka eivät lätsähdä
jäähtyessään, vaan säilyttävät herkullisen
kuohkeutensa.
Taikinan voi samantien paistaa. Paistoin pannukakut lettupannulla. Sulata voita pannulla ja nosta ruokalusikallinen kerrallaan paistumaan. Paista mieluiten miedolla lämmöllä kauniin vaaleanruskeiksi. Ripota pannukakkujen päälle runsaasti tomusokeria. Tarjoa heti paistamisen jälkeen.


keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Silakkalaatikko Helin tapaan

Nyt voi piirtää ristin seinään. Heli söi silakkalaatikkoa!

En ole sitten yläasteen pistänyt tätä laatikkoruokaa suuhuni, kiitos koulun keittolan. Muistan mielikuvissani ruoassa ruotoisia silakkapaloja. Ei sentään päitä ollut kaloihin jätetty, mutta syömättä jäi ja mielikuvat ovat piirtyneet takaraivoon niin, etten koskaan ole silakasta perustanut.

Nykyisin kalatiskistä saa tuoreita silakkafileitä, joista olen sitten ottanut nahkatkin pois, kun olen jo perinteeksi muodostuneita valkosipulisilakoita valmistanut. Ostin taannoin puoli kiloa fileitä, kun tein etanasilakoita enkä kehdannut ostaa vain kymmenkuntaa filettä :) Siinäpä fileet tuli samalla nahkottua ja laitoin loput pakkaseen odottamaan tätä laatikkoruokaa.

Perinteiseen silakkalaatikkoon tulee kait munamaitoa, mutta haudutin laatikon pelkällä kermalla. Laatikko oli uunissa kaksi tuntia ja oi, että se olikin pehmeää. Meillä kyläilemässä oleva isäni santsasi kahteen kertaan!



1kg puikulaperunoita viipaleina
2 isoa sipulia ohuina viipaleina
300g nahattomia silakkafileitä
½ ruukkua (1 pieni ruukku) tilliä
reilu 1rkl jauhettua mauste- ja mustapippurisekoitusta
tarpeeksi suolaa
ainakin 3dl kermaa
reilu ½dl korppujauhoa
½pkt (noin 100g) pekonia paloina
 
Kuori ja viipaloi perunat, samoin sipulit (käytin viipalointiin mandoliinia vai mikä se on). Hienonna tilli.

Levitä kolmas osa perunaviipaleista ja puolet sipuliviipaleista uunivuoan pohjalle. Ripottele päälle hieman suolaa ja sitten puolet silakkafileistä, jauhetusta pippurisekoituksesta sekä hienonnetusta tillistä. Teen toinen samanlainen kerros maustamisineen kaikkineen ja päälle vielä loput perunaviipaleet sekä ripaus suolaa.
 
Kaada vuokaan varovasti kerma ja laita 200 asteisen uunin keskitasolle tunniksi. Ota uunista ja ripottele päälle korppujauho sekä palastellut pekonit. Paista toinen tunti, kunnes laatikko on mehevän kypsää ja päältä paahtunutta. Tarjoa punajuuriviipaleiden kera.
 

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Pimping cocktailpiirakka

Ostinpa taannoin tyhmyyttäni ison pussin pahoja cocktailpiirakoita, kun tarvitsin suuremman määrän ja ajattelin sitten säästää. En tosin arvannut, että piirakat olivat inhokkejani. Syötin kuitenkin näitä piirakoita vielä vierailleni, jotka eivät ehkä uskaltaneet valittaa :) Piirakoiden höppeet tosin olivat mitä mainioimmat, mutta hävettää silti. Pitäisi vain pysytellä tutuissa ja turvallisissa Pirkoissa ja Rainbow'ssa, vaikkei niistäkään voi takuuseen mennä, jos valmistaja onkin muuttunut.

Näitä pahoja piirakoita jäi ja hoksasin, että kenties tuunaamalla niistä saisi jopa maistuvan iltapalan. No tuli makoisaa, mutta myös rasvaista (no ainakaan eivät olleet kuivia!!!). Kyllä hiuka lähti :) Ja niin hävisi sekin pussi. Ensi kerralla tiedän pysyttäytyä kaidalla polulla!


cocktailpiirakoita
vahvaa cheddaria hienona raasteena
chorizoa kuutioituna
 
Paista cocktailpiirakoita noin vartti 250 asteisen uunin keskitasolla. Nosta keko juustoa ja chorizo-kuutioita piirakan päälle. Nosta pelti takaisin uuniin noin 10 minuutiksi. Anna jäähtyä sillä aikaa, kun kahvi valmistuu. Halutessasi voit tarjota kevyen salaatin ohessa.


Vattusoppa

Pyhäinpäivälounaamme peräruoaksi kiehautin häthätää kotipensaista poimituista vadelmista sopan eli tuttavallisesti vattusopan. Ajattelin, että soppa maistuisi, kun se kotikotona vähän niinkuin kuuluu pyhänä ruokatarjoiluun.

Olisi kyllä kannattanut laittaa osa vatuista kiehahtamaan veden ja sokerin kanssa, sillä mielestäni soppa jäi hieman laimeaksi. Hyvin se silti teki kauppansa :)


1l vettä
1½-2dl sokeria
250g vadelmia
tilkka kylmää vettä
2-3rkl perunajauhoja (laitoin 2 kukkuraista ruokalusikallista)
 
Kiehauta vesi ja sokeri (sekä osa jäisistä vadelmista) kattilassa niin, että sokeri sulaa. Sekoita perunajauhot vesitilkkaan ja sekoita nauhana kuumaan liemeen. Laita takaisin liedelle ja sekoittele, kunnes keitos pulpahtelee. Lisää joukkoon jäiset vadelmat ja anna jäähtyä.


lauantai 3. marraskuuta 2012

Hirveä portviinissä

Vanhempani saapuivat viettämään pyhäinpäiväviikonloppua luoksemme ja mietin, mitä laittaisin isommalle porukalle ruoaksi. Kaivoin esiin Liharuokien klassikot-kirjan, josta pataruoaksi valikoitui Hirvenliha-kastanjapata.

Meillä oli ennestään yksi vasanpaisti pakastimessa, mutta pyysin äitiä tuomaan toisen paketin, josko häneltä löytyi. No olipa löytynyt ja komea paisti olikin vielä vuosi sitten samoillut Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla ja metsissä.

Sitten alkoi kastanjoiden metsästys. Liian myöhään. Kävin parissa kaupassa enkä kerinnyt sitten enää Stockmannille. Jää arvoitukseksi, olisiko siellä ollut. Vaihdoin ne herkullisiin ruskeisiin herkkusieniin, joita oli reseptin yhteydessä ehdotettu mahdollisiksi kastanjoiden korvaajiksi.

Hain myös portviiniä pitkäripaisesta, kun ei nyt käynyt mielessä ostaa muuten vain edellisviikonlopun Tallinna-reissulla. Ostamani viini oli huokeimmasta päästä, mutta antoi mielestämme oikein herkullista makua pataan. Enkä olisi paremmasta tiennytkään :)

Pataan tuli ohjeen mukaan myös keitettyä punajuurta, mutta minä tietenkin laitoin raakana. Ehtivät kypsyä hyvin hitaasti hauduttamalla.

Siis pata oli todella hyvää, yhtään edes narraamatta! Liha oli ihanan mureaa ja viini oli antanut herkullisuutta kastikkeelle, punajuuret väriä ja klementiinin mehu makeutta.


noin 800g hirvenvasan paistia
voita ja oliiviöljyä paistamiseen
2 isoa sipulia
1 yksikyntinen valkosipuli (tai 2 valkosipulinkynttä)
1rs (250g) ruskeita herkkusieniä
2 punajuurta raakana (myös keitetty käy, mutta ei etikkapunajuuret!)
1 klementiinin mehu
1½dl portviiniä
4dl lihalientä (1 lihaliemikuutio+4dl vettä)
mustapippuria myllystä
4 salottisipulia puolitettuna
1rkl voita
2rkl vehnäjauhoja
 
Mikäli hirvenliha on pakastettua, anna se ensin sulaa ja lämmetä huoneenlämpöiseksi. Huuhtele ja kuivaa liha. Poista mahdolliset kalvot ja leikkaa sitten reiluiksi kuutioiksi. Kuumenna padassa voita ja oliiviöljyä. Paista pienissä erissä lihapaloihin kaunis paistopinta ja nosta lautaselle.

Lisää hieman voita pataan ja kuullota sipuleita miedolla lämmöllä muutama minuutti. Lisää joukkoon viipaloidut herkkusienet ja kuullota vielä hetki. Lisää sitten pataan kuoritut ja lohkotut punajuuret sekä lihapalat liemineen.

Purista klementiinistä mehu, lisää se portviinin ja lihaliemen kanssa pataan. Rouhi sekaan mustapippuria ja sekoita. Painele pataan vielä salottisipulit ja peitä foliolla tai kannella.

Nosta pata uunin alatasolla 150 asteeseen ja anna hautua puolitoista tuntia. Nosta loppuvaiheessa lämpötila 175 asteeseen ja anna olla uunissa vielä puoli tuntia.

Tee kastikkeelle suurus voista ja vehnäjauhoita sekoittamalla. Nosta pata pois uunista liedelle ja sekoittele suurus liemeen, jotta se hieman sakenee. Anna poreilla miedolla lämmöllä sillä aikaa, kun valmistat padalle lisäkkeeksi esim. pottumuusia. Lisää suolaa tarvittaessa, vaikka sitä jokainen ruokailijakin voi halutessaan itse lisätä.

Lisäkkeenä meillä oli tosiaan pottumuusia ja äidin tekemää puolukka-omenahilloketta.