Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matkaevästä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matkaevästä. Näytä kaikki tekstit

lauantai 11. toukokuuta 2013

Irlantia ihmettelemässä

Spire of Dublin ensimmäisenä iltana.
Lennähdimme reppuinemme kevään korvalla Irlantia ihmettelemään. Liput edullisille lennoille oli hankittu heti, kun ne tulivat myyntiin. Lennot osuivat nappiin ja paluulennolle saimme vielä sukulaismiehen matkaseuraksi mukaan.



Liffey-joki halkoo Dublinia.
Majapaikkamme kelpo aamiainen.

Mies ei ihastunut, minun makuun
sopivan pehmeää ja mietoa, koska
mielikuvani olikin jotain ihan muuta
tölkki-Guinnessin perusteella.
Majoituimme edullisesti majatalotyyppiseen lodgeen. Muuten kaikki ok, saimme hyvää ja ystävällistä palvelua, yhden päivän retkemmekin varattiin respan toimesta, mutta Irlannissa kun on kosteaa ja yötkin vielä toukokuun alussa viileitä, niin kylmä meinasi tulla.



Ha'penny bridge.
Olin suunnitellut säätiedotusten perusteella, että keskiviikkona olisi oiva päivä mennä päiväretkelle ihastelemaan Moherin kallioita (Cliffs of Moher) Atlannin rannalle. Noh, myöhemmin sain opastusta, että säätiedotusten seuraaminen on yhtä tyhjän kanssa, sillä sää saattaa muuttua yllättäen aivan joksikin muuksi. Niinpä kävikin.


Cheers from Baile Átha Cliath.



Jutustelua aurinkoisella kadulla.
Beshoffin fish and chips.
Tiistaina piti sääennusteen mukaan sataa, mutta aurinko helli meitä koko päivän niin, että istahdimme terassille ja kirjoitimme samalla kortit kotimaahan. Lisäksi teimme kiertoajelun kaupungilla tallustelun lisäksi. Dublinissa hyvin ehtii kävellen paikasta toiseen keskustan alueella molemmin puolen Liffey-jokea. Vatsa kurni jossain vaiheessa ja kävimme syömässä Beshoffsilla fish and chipsit. Oli hyvää ja edullista evästä.

Pientä purtavaa retkipäivänä.


Tälläkin kinttupolulla oli 80km/h-rajoitus.


Irlannin synkempää historiaa. Rauniot kertovat
perunaruton aiheuttamasta nälänhädästä, joka
ajoi ihmisiä ennenaikaiseen hautaan tai maasta-
muuttoon.
Pikkukalliot.


Pubilounastelua.



Doolinissa lounastauko Fitzpatrick's pubissa.
Keskiviikkona sitten satoi jo aamusta, kun oli lähtö reissuun. Hauska bussikuskimme kuitenkin pelasti päivän hyvillä ja informatiivisilla jutuillaan. Monta uutta asiaa opimme Irlannista ja näimme paljon. Harmittavasti loppumatkasta bussi hajosi ja korjausyrityksistä huolimatta emme sillä enää jatkaneet, vaan oli tilattava korvaava kuljetin. Uuden auton tuonut kuljettaja jätettiin sujuvasti moottoritien varteen. Toivottavasti löysi kotiin :)


Näillä rannoilla on hyvä surffailuvedet.


Cliffs of Moher!


Matkan varrella pysähdyimme lounaalle paikalliseen pubiin. Siellä oli muutama ruokavaihtoehto juuri tällaisia päiväretkuilijoita varten. Lyhyestä listasta valitsin broileria ja mies lihapullat. Moherin kalliot olivat tuulesta ja kylmästä sateesta huolimatta uskomattoman hienot näkeä ja kokea. Siellähän on kuvattu pätkä myös Harry Potteriin (Harry Potter ja vuorovetten prinssi muistaakseni). Suosittelemme siellä vierailua, jos olette Irlantiin matkalla.



Ei tarttunut iirin kieli päähän.
Meillä on tapana matkoillamme ajella paikallisilla julkisilla kulkuneuvoilla, joten torstaina ajelimme Dublinin molemmilla raitioteillä. Ne on rakennettu vasta nyt 2000-luvulla. Minusta oli mukava kuunnella kuulutuksia ensin iiriksi ja sitten englanniksi. Kannattaa joskus kokeilla. Silloin näkee enemmän kuin kiertoajeluilla.


Tuulesta ja sateesta oli ihana tulla
nauttimaan lasillinen irish coffeeta.
Kävimme myös viikinkimuseossa, sillä viikingithän ovat asuttaneet Dublinin aluetta aikoinaan. Kuljimme myös Anthony Bourdainin jalan jäljillä, mutta meillä oli myös janon lisäksi nälkä, niin Dublinin jaksossa kehuttua The Long Hallia emme muuten testanneet kuin sisällä käymällä. Siellä ei olisi vatsamme täytteeksi ollut kuin juotavaa. Harmi, varmaan siellä olisi illalla ollut eri meininki.



Ja miehelle fish and chips :)
Bangers and champs Sinnotts'illa.
Löysimme kuitenkin oikein mukavan pubin läheltä St. Stephan's Greeniä. Sinnotts Barissa saimme toivomaamme vatsan täytettä. Vierailimme myös viimeisenä aamuna The Slattery´sissä, jossa Bourdain nautti "early housen" tapaan olutta ja full irishia. Me söimme aamupalan, mutta palan painikkeeksi otimme kahvia. Näin jälkikäteen ei olisi kannattanut sinne tallustella, kun majapaikkamme aamupala oli melkein samaa tasoa. Sai siis vatsan täytettä, että jaksaa päivään.



The Slattery's.


Aamiainen Slattery'sillä. Oli sillä Anthonylla
vaan eri pöperöt lautasella.



Maisemakuva linnan katolta.
Keskiaikainen Trimin linna.
Perjantaina oli aika suunnistautua kotia kohti, mutta teimme sen Trimin kautta. Sukulaismies on asunut Irlannista jo vuosia ja asuu nykyään perheensä kanssa tuossa Irlannin pääkaupungiksikin kaavaillussa pienessä kaupungissa. Saimme muutaman tunnin aikana nähdä ja kuulla paljon paikallishistoriaa. Suurimmaksi osaksi suomeksi :) Lopuksi kävimme lounastamassa paikallisessa hotellissa.


Lounaalla Knightsbrook-hotellissa. Olisin
halunnut pistää tuon metallikorin laukkuun :)

Jo tämän molempien ensimmäisen Irlannin matkamme aikana päätimme, että palaamme vielä ja pian tuolle kauniille smaragdisaarelle. Ihmiset olivat mukavia ja tuttavallisia, maa kaunis ja mielenkiintoinen. Tahtoo nähdä lisää :)



Näkemisiin!

maanantai 11. helmikuuta 2013

Tukholmassa risteillen

Alunperin ei ollut ollenkaan tarkoitus blogata Tukholman risteilyämme, mutta muutaman sanasen kuitenkin tuosta reissusta avaudun. Juttu sisältää paljon valitusta, mikä kenties johtunee siitä, että...

pitkin hampain suostuin risteilylle, kun olen niihin niin lopen kyllästynyt. Viimeksi kävimme Tukholmassa risteillen tammikuussa 2009 ja silloin keli oli hyvin myrskyisä. En minä myrskyä pelkää, mutta mielestäni laivalla menee ihan turhuuksiin asti rahaa. Tällä kertaa rahanmenolle ei saanut edes vastinetta kuin kahvilan mainiosta katkarapuleivästä. Se ei tunnu koskaan pettävän :)

Olin varannut meille molempiin suuntiin Food Garden-ravintolasta paikat. Ensimmäisen illan päätteeksi ilmoitimme hovimestarille, ettei seuraavana iltana tarvinnut meille paikkaa pitää vapaana. Ravintolassa oli aivan pystyynkuollut tunnelma. Kuten jo kerroin, en ollut ajatellut reissua blogata, joten yhtään kuvaa tästä iltaruokailustamme ei ole.

Ennen lähtöä olin myös yrittänyt selvittää, mitä herkkuja Food Garden-pöytä mahtaa tällä kertaa sisältää. Aiemmilla kerroilla olin usein syönyt koko ilta-aterian pöydän antimista, näin päätin tehdä tälläkin kertaa, vaikken tosiaan pöydän menuta löytänytkään. Sitä ei mitä ilmeisimmin ollut tarkoitustakaan julkaista, sillä antimet olivat kutistuneet minimiin. Tarjolla oli ainoastaan yksi lihavaihtoehto, sillä toista leivänpalalle pursotettua tahnaa en laske lihaksi. Kalapuolella oli useampi vaihtoehto (lohta ainakin kahdella eri tavalla) ja lisäksi oli sitten tarjolla vain muutamaa juustoa sekä surkea jälkiruokapuoli. Pöljä otin, ja maksoinkin vielä tuosta vähästä. Miehen liha-annos oli hyvä, mutta kertaakaan illan aikana meiltä ei kysytty mitään (Lisää juomaa? Maistuuko ruoka?). Eikun anteeksi, kysyihän tarjoilija, että saako viedä puoleksi juomani alkudrinkin pois.



Tukholmassa kävimme kävellen Södermalmilla ja pistäydyimme Sandy´sillä lounaalla. Söin raputäytteisen uuniperunan ja mies täytetyn patongin. Kahvila oli mukavan pieni, ruokakin maittoi ja mielestämme hinta-laatu-suhde oli kohdillaan.


Tarkoitus oli myös pistäytyä suklaapuodissa lähellä satamaa. Oli sunnuntai eikä Chokladfabriken valitettavasti ollut auki :( En ollut tästä ottanut selvää etukäteen ja kyllä harmitti.

Laivalla kävimme ilta-aterialla Ella´sissa. Otin alkupalaksi häränlihacarpaccion chevre-jäätelöllä. Annos näytti houkuttelevan hyvältä ja carpaccio maistuikin hyvältä, mutta chevre-jäätelö maistui vaniljajäätelöltä, johon oli lisätty vuohenjuustoa? Pääruoaksi otin kanawrapin, jälkiruokaa emme tällä kertaa kumpikaan ottaneet. Luksus-katkarapuleipä olisi varmasti pessyt wrapin mennen tullen ja palatessa. Nyt palvelu oli reipasta, mutta kiireistä tuntui olevan, sillä tälläkään kertaa emme saaneet tilaisuutta pyytää mitään tilauksemme lisäksi.

Aamupalalla söimme menomatkalla meriaamiaisen, joka yllätti positiivisesti. En suosittele siis maksamaan Food Garden-aamupalasta enempää, ellei nyt välttämättä sitä kuoharilasillista aamutuimaan tarvitse. Ehkä menemme seuraavan kerran syömäänkin Viking Buffetin, milloin seuraava kerta sitten koskaan onkaan. Buffet alkoi houkutella tämän reissun kokemusten takia.

Ärsyttää ihan, etten saa risteilyistä nykyään mitään irti ja taso on laskenut eikä tällä kertaa kohdalle sattunut edes hauskoja tarjoilijoita. Kannattaakin varmaan seuraavan kerran lähteä Tukholmaan koneella ja yöpyä perillä. Kiitos kuitenkin siitä herkullisesta katkarapuleivästä. Harmi, ettei siitä tullut otettua kuvaa!

lauantai 31. maaliskuuta 2012

Kevätkatselmus Kööpenhaminassa

Leipomoherkut ja polkupyörät kuuluvat
Kööpenhaminan katukuvaan.

Singahdimme punavalkoisin siivin Kööpenhaminaan varhain viime lauantaina. Aamu avautui kylmänkoleana ja sumuisena matkalaisille. Lähdimme matkaan löyhin suunnitelmin, vaikka olisi kannattanut ainakin tuloaamun ja -illan ruokapaikat selvittää etukäteen.


Konditoria La Glace

Kakkuja
ja pääsiäisen suklaaherkkuja ikkunat täynnä.


Miehekäs 0,75l tuoppi
Suklaapuodin suklaamuna
Kartanlukijana ohjasin meitä unenpöpperössä hieman väärään suuntaan eikä niillä kulmilla meille mieluista aamiaispaikkaa löytynyt. Kello alkoi sitten lopulta olla jo lounasaikaa, ja syödessämme mies bongasi tanskalaisen tv-kokin Anne Hjernoen (Annes Mad), joka käveli miehensä kanssa ravintolan ohi käsikynkkää.



Huoltamonbaari ilman huoltamoa?
Jatkoimme pitkään iltapäivään käyskentelyä keskustassa ja bongasin La Glace-konditorian, jonka ikkunassa oli herkullisia kakkuja ja suklaamunia. Kuvia näyteikkunashoppailijan oli jo vaikeampi ottaa, mutta jospa oheisista otoksista jotain selvää saa. Kirjauduimme hotelliin ja tirsojen jälkeen alkoi iltaruoan metsästys. Naapurissa oli Michelinin huoltamokirjasessakin vuodesta 2008 lukien mainittu ravintola, mutta en tiedä, miten asiakkaat sinne pääsivät, kun ei ovea näkynyt ja ikkunatkin oli visusti peitetty. Liekö siinä ravintolaa ollutkaan? :)

Queen's delight
Sunnuntaina kävelimme jalat muusiksi aurinkoisessa ilmassa ja kävimme syömässä herkulliset pihvit. Jälkkäriksi söin kuningattaren herkun. Tuollaisia "belgilaisia" vohveleita myytiin myös kaupungilla kadun varrella. Illalla olin niin poikki, että oli tyytyminen katkarapusalaattiin, joka tosin oli herkullinen.

Juustohöylä
Hotellissa oli runsas aamiaispöytä niin viikonloppuna kuin arkena. Maanantaiaamuna uskaltauduin ottamaan kuvan hauskasta ja hieman kookaammasta juustohöylästä. Lankahöylä on kyllä itsellekin veitsenmallisena tuttu, mutta tällaista pöytämallia en ollutkaan ennen tavannut :)


Cafe Gamle Torv
Cafe Gamle Torv tarjoilee
pienpanimoiden oluita.


Paahtopaistileipä remouladekastikkeella
ja piparjuurella tarjottuna, aah.

Lihapullaa, pikkelöityä kurkkua
ja punakaalta
Filepihviä kermaisessa sienikastik-
keessa, luumuhilloketta ja
pikkelöityä kurkkua sekä leivät erikseen
Palasimme kotiin vasta iltalennolla, joten aikaa kiertelyyn, katseluun ja maisteluun oli koko päivä. Lounastimme ihanassa, vanhassa ja ilmeisen perinteisessä smörrebrödiä tarjoavassa kahvilassa kuin Cafe Gamle Torv. Kahvila sijaitsee nimensä mukaan vanhalla torilla. Tarjoilija kertoi, että yleensä syödään pari voileipää. Aluksi useimmiten kuulemma sillileipää ja sitten jotain muuta. Pidän kyllä sillistä, mutta uskaltauduin syömään vain yhden leivän paahtopaistilla. Mies söi ensin talon lihapullavoileipää ja sitten tahtoi vielä toisen, jossa oli filettä sienikastikkeella. Miehen voileivät olleetkaan perinteisennäköisiä, vaan leipä tarjottiin erikseen.

Ihana sitruunatartaletti
Vielä ennen lentokentälle siirtymistä piti kirjoittaa kortit ja kahvihammastakin kolotti. Tanskalainen kahvi maistui meille molemmille, mutta kahvilan löytäminen osoittautui taas uudeksi haasteeksi. Saimme lopulta kahvit ja kahvileivät eteemme. Kortitkin lähtivät postin kuljetettaviksi.

Tykke Bertha jäi nyt mieheltä syömättä,
kun Tivoli ei ollut auki. Oli siis tyytyminen
punaiseen nakkiin.
Ennen kotimatkaa söimme lentokentällä hodarit tanskalaiseen tapaan. Matka oli antoisa, mutta palvelu ravintoloissa verkkaisaa, jopa hidasta, mutta silti ystävällistä. Hintataso on kotimaan luokkaa, jopa korkeampi. Ja seuraavaa reissua ajatellen suunnittelen sen ensimmäisen päivän ruokapaikat kyllä etukäteen.

torstai 22. joulukuuta 2011

Jouluinen Barcelona

Piipahdimme Katalonian pääkaupungissa Barcelonassa. Kaupunki on Espanjan toiseksi suurin kaupunki, mutta paikallisille oma maakunta ja oma kieli lienee kuningaskuntaan kuulumista tärkeämpää.

Nähtävyyksien lisäksi tärkeänä vierailupaikkana oli paikalliset joulumarkkinat. Olipa ne jossain lehdessä rankattu trendikkäimmiksi joulumarkkinoiksi. Siitä voi olla montaa mieltä. Aidoimmat ja tunnelmallisemmat taitavat sitten löytyä keskempää Euroopasta :)

Barcelona on oikein mukava kaupunki. Mielipiteeseen varmaankin vaikuttaa ajankohtaan nähden meille mukava sää, joka oli aurinkoinen +15-+20 astetta sekä se, ettei kaupungilla tunkenut paljoa muita turisteja menemään. Nähtävää ja tekemistä jäi vielä uudemman kerran lennähtää paikan päälle.

Hotellin ovella meidät otettiin vastaan jouluisin tunnelmin.

La Boqueria-kauppahalli La Ramblalla oli nähtävä.

Jo ovella ilmakuivatut jamonit ottivat meidät vastaan.

Kalatiskit notkuivat merenantimia.

Kauppahallin väriloisto huumasi.
Oliiveistakin oli varaa valita.

Samoin juustoista löytyi.

Lisää merenantimia erilaisten äyriäisten muodossa.

Kuivattuja hedelmiäkään ei oltu unohdettu.

Jäätelö maistuu talvellakin. Huomaa suklaiset jäätelötötteröt.
Värikirjo vaan jatkui enkä valittanut. Ihania chilejä!

Tuoreita hedelmiä löytyi myös valmiiksi paloiteltuna ja pakattuna.
Myös tuorepuristettuja mehuja oli monenlaisia.

Matkustimme paljon julkisella liikenteellä ja liikkeessä sain
napattua kuvan yhdenlaisista jouluvaloista.

Ja sitten ne joulumarkkinat. Kojuja oli paljon, mutta aika lailla samanlaisia
tuotteita oli kaupan: uskonnollisia figuureja, kukkia ja erilaisia kimppuja.
Olisin ostanut turron paikallista nougatia, mutta mitään elintarvikkeisiin
viittaavaakaan ei markkinoilla ollut.

Mahtavia joulutähtiä.

Ja lumisen puun voi tehdä vaikka muovista. Näitä näkyi enemmänkin
ja valaistuina illalla olivat näyttäviä.

Joulukuusiakin oli kaupan.

Meille neuvottiin vanha paikallinen kahvila, joka tarjosi
churroja ja kuumaa suklaata aamusta iltaan.


Olipa herkullista crema catalanaa.

Ja maitokahvia tuli nautittua aina mahdollisuuksien mukaan.
Tällä lasilla olikin jo kokoa.

Bon nadal i felic any nou!