perjantai 31. lokakuuta 2014

Puolukka-kinuskikakku

Tein melko nopealla aikataululla läksiäisiin täytekakun. Toiveena oli kermainen kinuskikakku ja ehdotin sen kaveriksi puolukkaista täytettä.

Tein pakastepuolukoista hillokkeen hillosokerin kanssa ja kinuskiin ripautin hieman suolaa makeutta taittamaan.

Hyvää oli ollut ja kakku oli mennyt viimeistä murua myöten. Tästä kakusta sainkin idean isänpäiväkakkuun.


viiden munan sokerikakkupohja
 
puolukkahilloke:
 
5dl puolukoita
1dl hillosokeria
 
Kuumenna puolukat ja hillosokeri kasarissa. Älä lisää vettä. Anna kiehua, kunnes sokeri on sulanut. Painele puolukoiden rakennetta hieman rikki lusikalla kiehauttamisen aikana. Anna jäähtyä kunnolla ennen käyttöä.
 

6dl vispikermaa
noin 1dl tomusokeria
 
kinuski:
 
2dl vispikermaa
1dl fariinisokeria
1dl ruokokidesokeria
1rkl voita
ripaus sormisuolaa
 
Kuumenna kerma kasarissa. Lisää sokerit ja keitä seosta hiljalleen noin 20-25 minuuttia. Lisää voi ja suola. Jäähdytä.
 
5dl vispikermaa
reilu ½dl tomusokeria
***
mantelilastuja
kullanvärisiä sokerirakeita
jäisiä puolukoita
 



sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Appelsiini-broileriragu

Ragù on italialainen lihakastike, joista tunnetuin lienee ragù alla bolognese eli Bolognen kastike, tomaattinen jauhelihakastike tarjottuna pastan kera.

Pohjois-Italiassa kuulemma ragù on usein tehty jauhetusta lihasta kokin mieleiseen liemeen. Pitkään haudutettu kastike tarjotaan pastan kera. Etelässä taas lihat haudutetaan isoinakin paloina luineen ja lisänä padassa voi olla makkaraakin. Lisäksi pataan tulee kasviksia ja tomaattia. Ja liharuoka voidaan tarjota ilman pastaa.

Tein mielestäni italialaistyyppisen kastikkeen, jossa sitten tietämättäni olikin vivahteita sekä pohjoisen että etelän kastikkeista. Liha oli broileria, mutta se ei ollut jauhettua eikä kyllä isoina paloinakaan.

Muuten hyvää, mutta tuon minibratwurstin sijaan kannattaa laittaa jotain muuta lihaisaa makkaraa. Mieluiten ehkä raakamakkaraa vielä. Appelsiini antoi kastikkeelle makeaa, hedelmäistä sävyä.


2-3rkl oliiviöljyä (riippuen, kuinka rasvaista makkaraa käytät)
4 valkosipulinkynttä
2 punasipulia
2tl kuivattua timjamia ruukusta (1tl kuivattua pussista)
150g makkaraa (mieluiten mausteista raakamakkaraa)
400g broileria (meillä oli rintafileetä, mutta paistileikkeet sopisi hyvin)
1tl appelsiinin kuorta raastettuna
1 appelsiinin mehu
3rkl tomaattipyreettä
3dl vettä
mustapippuria myllystä
½dl parmesaania raastettuna
(suolaa)
***
pastaa (esim. tagliatelle)
(köyhän miehen) parmesaania
 
Silppua valkosipulinkynnet ja punasipulit. Kuullota sipuleita öljyssä valurautapadassa tai reunallisessa kasarissa ja lisää tässä vaiheessa timjami sekä pilkotut makkarat (tai raakamakkaraa käyttäessäsi makkaramassa nokareina). Paista hetki ja lisää sitten pilkottu broileri. Paista sekoittaen, kunnes broileri on saanut paistopinnan.
 
Lisää pataan appelsiininkuoriraaste, appelsiinin puristettu mehu, tomaattipyree ja vesi. Rouhi sekaan vielä mustapippuri. Kun kastike alkaa kiehua, laske lämpötilaa ja laita kansi päälle. Anna hautua hiljalleen poreillen yksi tunti.
 
Ota kansi pois ja lisää kastikkeen joukkoon parmesaani. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Anna vielä hautua miedolla lämmöllä puoli tuntia tai tunti (riippuen, miten intensiivisen maun kastikkeeseen haluat). Keitä pasta hetkeä ennen tarjoilua.
 
Tarjoa kuumana pastan ja (köyhän miehen) parmesaanin kera.
 

lauantai 25. lokakuuta 2014

Etelästä pohjoiseen - menu

Lokakuinen lauantai-ilta huipentui rakkaiden vieraiden visiittiin ja suiden sekä vatsojen iloitteluun. Esittelin illallisen teeman, missä etelä kohtaa pohjoisen. Mitään sen suurempaa syy-yhteyttä teemalla ei ollut, ajatus tuli ruoka-aineksien kautta.


Ennen ruokailua keittiö lähetti tervehdyksensä
"suiden iloksi". Amuse bouchessa oli
vuohentuorejuustoa, pinjansiemeniä,
köyhän miehen parmesaania sekä
vuonankaalta.
Alkujuomana ja myös alkupalan
kanssa tarjosimme omaa
suosikkiamme
Codorníu cavaa.


Tässä varsinainen menu.
Ruokajuomina siis katalonialainen
Codorníu Vintage 2010 cava sekä
italialainen Sensi
Chianti 2009 punaviini. Lisäksi
hiilihapollista lähdevettä.
Alkuruokana oli turskaa välimerelliseen tapaan ja köyhän
miehen parmesaania.

Pääruokana oli poron (vasan) sisä- ja paahtopaistia (medium),
bataatti-vuohenjuustokääretorttua sekä portviinikastiketta.
Lisäksi hunajaista vuonankaalisalaattia.
 
Jälkiruokana oli crêpes suzette sekä limoncello-minttusorbettia.
 Sisareni on kirjoittanut arvion illallisesta Hyvää ruokahalua-blogiinsa. Kiitos!

Mustikkamarmoroitu juustokakku

Eikä siinä vielä kaikki, kun oltiin itsemme lauantaina ähkyyn syöty. Pitihän sitä jotain syötävää olla kahvinkin kanssa tarjottavaksi.
 
Ihailin taannoin tätä kakkua Pirkka-lehdessä ja sieltä ohjeen nappasinkin. Muunsin reseptiä kuitenkin niin, että laitoin mascarponea suurimman osan ja lopun rahkaa sekä hitusen kermaa vaahdotettuna, kun sitä nyt sattui käsillä olemaan.
 
Mietin, että noinkohan saan kauniit marmorikuviot aikaiseksi, mutta ihan kivahan tuosta tuli eikä sitä marmorointia ehtinyt paljoa ihailemaan, sillä kakku katosi suurelta osin parempiin suihin. Ihanaa, että maistui :D
 
Kakun esivalmistelut ovat tosi helpot ja tämä tosiaan kannattaa tehdä päivää aikaisemmin, että kakku asettuu ja mautkin tasaantuvat :) Hyvin olivat tasaantuneet.


pohja:
 
200g digestive-keksejä
75g voita
 
täyte:
 
500g mascarpone-juustoa
250g maitorahkaa
1dl kermaa vatkattuna (½dl vatkaamattomana)
1½dl sokeria
3 kananmunaa
½dl maissitärkkelysjauhoa (Maizena)
½tl vaniljajauhetta
2rkl sitruunan mehua
 
pinta:
 
1dl pakastettuja mustikoita
¾rkl sokeria
 
Hienonna keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Voit tehdä kaiken vahvaa muovipussia käyttäen. Painele keksi-voiseos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (halkaisija 24cm) pohjalle. Voitele vuoan reunat voilla.
 
Sekoita täytteen ainekset hyvin keskenään sekaisin ja kaada seos vuokaan. Mittaa sulaneet mustikat ja sokeri kulhoon. Soseuta sauvasekoittimella. Lusikoi mustikkasose laikuiksi kakun päälle. Marmoroi pinta: Pidä veistä kohtisuoraan kakun pintaa nähden ja vedä raitoja eri suuntiin.
 
Paista kakkua 175 asteessa uunin alatasolla noin 50 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ja irrota kakun reunat veitsellä (näin ei pitäisi pinta repeytyä, mutta kyllä repeytyy). Kun kakku on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi, nosta vuoka jääkaappiin mieluiten seuraavaan päivään saakka. Irrota kakku vuoasta ja nosta tarjoiluvadille. Tarjoa kakku jääkaappikylmänä.



Limoncello-minttusorbetti

Illallisen toisena jälkiruokana tarjosin viileää, raikkaan sitruunaista, mutta kuitenkin makeaa itsetehtyä sorbettia. Ohjeen otin myrecipes.com-sivustolta ja muokkasin sitä.

Kiehautin nimittäin veden ja sokerin kanssa sitruunan mehun, kun reseptissä pyydettiin kiehauttamaan limoncello. Voi tehdä kumminpäin haluaa, minun versiossani likööri maistui.

Sorbetti oli tosi helppo tehdä, vaikka aikaa kuluu odotteluun, siis nesteen viilentämiseen jne. Kun tekemistä riittää, niin se valmistus hoituu "siinä sivussa". Tein oman sorbettini jäätelökoneella, joten minun ei tarvinnut rampata pakastimella möyhimässä sorbettia, vaan laitoin sen vain pakkaseen odottamaan tarjoilua.


sitrusliemi:
 
5dl vettä
2½dl tuorepuristettua sitruunan mehua
3¼dl sokeria
1¼dl limoncelloa
1¼dl hienonnettua vahvaa minttua
 
Kaada kattilaan vesi, sitruunan mehu ja sokeri. Kuumenna, kunnes sokeri on sulanut. Ota pois liedeltä ja lisää limoncello sekä silputtu minttu. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi, siivilöi ja laita jääkaappiin kylmenemään.
 
Kaada sitrusliemi jäätelökoneeseen. Sorbetti valmistuu 20 minuutissa. Siirrä pakastusrasiaan ja pakasta ainakin tunti ennen tarjoilua.
 
Tarjoa vaikka tuoreiden karhunvatukoiden tai vadelmien kera tai jonkin muun jälkiruoan ohessa.
 
VINKKI! Sorbetin voi valmistaa myös ilman jäätelökonetta. Kaada kylmä liemi laakeaan pakastusta kestävään astiaan ja anna jäätyä pakastimessa. Käy välillä sekoittamassa sorbettimassa haarukalla.



Crêpês Suzette

Nyt päästiin sitten lokakuisen illallisemme jälkiruokaosioon. Tein kaksi jälkiruokaa, joista toinen ranskalainen klassikko lettusia appelsiinisella täytteellä. Kuumaa huumaa, kun paistinpannulle kaadettiin aimo annos alkoholia ja sytytettiin tuleen! Toinen oli sitten kylmä jälkkäri, joka sekin oli sitruksenmakuinen. Sorbetti sitruunasta ja Limoncello-sitruunalikööristä.

Olin ihan innoissani koko menustani, mutta eritoten jälkiruoista, sillä en ollut koskaan aiemmin tehnyt monista aikomuksista huolimatta liekitettyjä lettusia enkä myöskään sorbettia.

Tämän jälkiruoan esivalmistelin jo edellisiltana, jolloin paistoin lettuset ja täytin ne appelsiini-voitäytteellä. Tämä kannattaakin tehdä jo etukäteen, niin ei ole kaikkia valmisteltavia ruokia samana päivänä, jos aikoo tehdä koko menullisen tarjottavaa.

Otin ohjeen maku.fi-sivulta, mutta muutin hieman kreppien valmistusohjetta. Mielestäni lettusista tuli ihan hyviä ilman, että vaahdotin valkuaiset ja keltuaiset erikseen. Veden korvasin kivennäisvedellä. Ohjeen lisäksi leikkasin kahden appelsiinin hedelmälihat kalvottomina mukaan ja puristin loput mehut lisäkastikkeeksi.

Jälkiruoka onnistui oikein hyvin, vaikka alkoholia olisi kenties voinut keittää vielä liekityksenkin jälkeen hetken. Konjakki maistui vahvasti annoksessa.

Annoksesta tulee 12 pientä lettua. En omista kreppipannua, mutta pienellä pannulla paistettuna tuli ihan sopivan kokoisia lettusia :D


krepit:
 
2dl vehnäjauhoja
1rkl sokeria
1½dl kivennäisvettä
3 kananmunaa
1½dl täysmaitoa
50g voita sulatettuna
 
Sekoita vehnäjauhojen sekaan sokeri. Lisää kivennäisvesi ja sekoita. Lisää kananmunat yksitellen. Sitten sekoita joukkoon maito ja lopuksi voisula. Voi paistaa samantien voissa pannulla. Laita lettusten väliin pala leivinpaperia, ettei ne tartu yhteen.
 
täyte:
 
75g voita
1dl tomusokeria
2tl appelsiininkuoriraastetta
2rkl appelsiinin mehua
 
Sekoita huoneenlämpöinen voi ja muut ainekset sekaisin ja levitä appelsiini-voita kullekin lettuselle.  Jätä hieman appelsiini-voita paistamiseen. Kääntele lettuset neljään osaan ja laita odottamaan tarjoilua.
 
pannulle:
 
loppu appelsiini-voi
2 appelsiinin hedelmälihat kalvottomina
appelsiinien mehut puristettuna
 
Kuumenna tulen kestävä paistinpannu ja siinä ensin appelsiini-voi. Lisää letut pannulle ja käännä kerran. Kaada mukaan hedelmälihat ja mehu. Kuumenna hyvin.
 
liekittämiseen:
 
½dl Cointreau-sitruslikööriä
1dl konjakkia
 
Lisää kiehuvaan paistokseen yhdellä kertaa alkoholi ja tuikkaa tuleen. Älä liekitä liesituulettimen alla.


Poron sisä- ja paahtopaisti

Mietin ja pohdin, miten valmistaisin meille pääruoan lihan. Meillä oli vielä puolikkaan poronvasan lihoista muutaman jauheliha- ja käristepaketin lisäksi ulko-, sisä- ja paahtopaistit jäljellä.

Valmistettaviksi valikoituivat sisä- ja paahtopaistit. Aluksi meinasin leikata paistit pihveiksi ja koota annokseksi bataatti-vuohenjuustokääretortun ja portviinikastikkeen kanssa. Salaatti tarjottaisiin erikseen: vuonankaalta hunajaisella kastikkeella.


Onnekseni katselin ohjeita eri valmistustavoista ja päädyin mm. pororeseptit.fi-sivustolle. Päätinkin valmistaa paistit kokonaisina, sillä silloin epäonnistumisen vaara olisi pienempi. Paistien koollahan on huomattava ero. Kun paahtopaisti painoi vajaa 400g, sisäpaisti painoi miltei 750g.

Sulatin paistit jääkaapissa ja otin ne huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen valmistusta. Hieroin vain suolaa ja mustapippuria paistien pintaan. Paistoin niihin pinnat voi-oliiviöljyseoksessa ja sitten uuniin 125 asteeseen, kunnes sisälämpötila oli 60 astetta. Mietin paistoa liian vaikeasti, mutta miehen ohjeistettua laitoin ensin mittarin paahtopaistiin. Kun se oli valmis folioon, tyrkkäsin mittarin sisäpaistiin. Näin molemmat kypsyivät täydellisesti. Ja lihaa riitti meidän kuuden hengen ruokailuseurueelle oikein hyvin.

Portviinikastike

Jee jee, yläfemma ja tuuletusta! Kastike onnistui aivan mahtavasti.

Pelkäsin nimittäin valmistusvaiheessa, että olin pilannut hyvän kastikepohjan, sillä minulla suorastaan "hömpsähti" valkopippuria liemeen. Sain noukittua kunnon kokkareen pois, mutta silti keittovaiheessa kastikepohjasta maistui vahvasti valkopippuri läpi.

Vaan eipä maistunut enää valmiina. Lisäsin liemeen hieman vettä, jolloin maku laimeni ja keittyi herkulliseksi kastikepohjaksi kasaan. Lopuksi muutama kunnon nokare voita vatkaten sekaan ja mahtava kastike oli valmista tarjottavaksi.

Tästä määrästä riittää kuuteen kohtuulliseen kastikeannokseen pääruoan kanssa. Muokkasin deliporo.fi-sivulta ottamaani ohjetta.


3rkl punaviinietikkaa
5rkl portviiniä
½ salottisipuli
1 pieni porkkana
pieni pala juuriselleriä
2 ruskeaa herkkusientä
1prk (2dl) demiglacea
1dl vettä
1tl sokeria
valkopippuria
muutama oksa tuoretta timjamia
muutama oksa lehtipersiljaa
20-25g voita
 
Kuumenna kattila kuumaksi. Lisää etikka ja viini sekä kuoritut, pilkotut kasvikset. Anna etikan ja viini keittyä puoleen. Lisää demiglace, vesi, sokeri, hieman valkopippuria ja yrtit. Keitä hiljalleen (annoin keittyä pitkään miedolla lämmöllä poreillen), kunnes kastikepohja alkaa saostua.
 
Siivilöi kastike. Kuumenna kastike ja vatkaa kylmä voi nokareina joukkoon. Tarjoa heti.



Bataatti-vuohenjuustokääretorttu

Pääruoan lisäkkeeksi valmistin bataatista kääretortun perunakääretortun tapaan.

Lopputuloksesta tuli pehmeän makuinen, vuohenjuusto sopi oikein hyvin täytteeksi. Aavistuksen pehmeämmäksi bataatista tehty kääretorttu jäi, mitä perunakääretorttu aikoinaan, kun sitä olen useamman kerran tehnyt.

Kääretorttu ei ole vaikea tehdä. Bataatti raastetaan ja sekaan sekoitetaan muut ainekset. Sitten massa painellaan leivinpaperoidulle uunipellille ja paistetaan kypsäksi. Rullaaminenkin onnistuu vaivatta. Kannattaa kokeilla, jos kaipaat vaihtelua pääruokalautaselle.

 

Pohja:

600g bataattia
2 kananmunaa
1 tl suolaa
mustapippuria
1 tl öljyä (leivinpaperin voiteluun)

Täyte:

1 salottisipuli
1 punainen paprika
200g vuohentuorejuustoa


Kuori bataatit ja raasta ne hienoksi. Sekoita bataattiraaste, munat, suola ja pippuri. Kaada seos voidellun leivinpaperin päälle. Levitä ohueksi, noin 35cmx35cm:n kokoiseksi levyksi. Paista 200 asteisen uunin alimmalla tasolla 25-30 minuuttia, kunnes pohja on saanut hieman väriä.

Kuori ja hienonna sipuli. Hienonna paprika. Yhdistä täytteen ainekset tuorejuustoon. Levitä täyte jäähtyneen bataattilevyn päälle ja kääri levy rullalle.

Vinkki: Käärön voi myös valmistaa etukäteen ja säilyttää jääkaapissa kelmuun tai folioon käärittynä, jolloin se vetäytyy kauniisti muotoonsa, tiiviiksi rullaksi.

Lämmitä ennen tarjoamista 225 asteisessa uunissa 5-10 minuuttia niin, että pinta saa kauniin värin.

Turskaa välimerelliseen tapaan

Ehdotin miehelle syyslomallamme, josko kutsusimme molempien siskon miestensä kanssa meille joku lauantai-ilta iltaa istumaan ja syömään. Taka-ajatuksena minulla oli saada kokata menullinen ruokaa isommalle porukalle. Kahdestaan sitä t-o-d-e-l-l-a harvoin tulee tehtyä. Saimme sovittua yhteisen illan ja pääsin tosi toimiin.

Idea alkuruokaan tuli, kun selailin Lidlistä nappaamaani Isokarin Kalareseptejä-lehtisestä. Reseptit ovat Henrik Rehbinderin, joka kommentoi myös Neljän tähden illallisohjelmaa.

Nappasin lehtisestä vain kalanvalmistusosuuden, koska en halunnut annoksesta liian suurta. Olihan sen jälkeen tulossa lihaa ja jälkkäriä sekä kahvitkin vielä. Oheen tuli siis "muka" köyhän miehen parmesaania, paahdettua valkosipulia ja pinjansiemeniä sekä aurinkokuivattua tomaattia kuutioituna.

Kala oli hyvää, mutta valmistuksessa mokasin seuraamalla ohjetta. Tai siis en toiminut omilla aivoilla, vaan laitoin sitruunassa (itseasiassa liian pitkään) marinoitumassa olleet kalafileet suoraan paistinpannulle. Sittenhän ne lilluivat siellä omassa ja sitruunaliemessä eikä paloihin tullut reseptin lupaamaa "hiukan väriä".

Kalapalat olivat myös eri kokoisia, mutta kaikki vakuuttivat, ettei kenelläkään ollut raakaa kalaa. Minun palanen oli tosin ylikypsä.

Noh, tekemällä oppii ja seuraavalla kerralla tuskin mokaan. Sen verran hyvä alkupala oli, että teen varmasti toistekin yhtä kokemusta viisaampana.


3pkt (600g, sis. kaksi palaa) turskan selkäfileetä
vajaa desi oliiviöljyä
5-8 valkosipulinkynttä
1½dl pinjansiemeniä
½ ruukkua timjamia
1 sitruunan mehu
1-2tl suolaa
nokare voita (ohjeessa 20g)
 
Ota turskafileet paketista ja nosta ne kulhoon. Ripottele niiden pintaan hieman suolaa ja pirskottele päälle puolet sitruunan mehusta.
 
Kuori ja leikkaa valkosipulit siivuiksi, hienonna timjami. Laita isohko paistinpannu lämpenemään (sellainen, jolla sopii paistamaan kalafileet kerralla) ja laita valkosipulisiivut oliiviöljyyn paahtumaan. Lisää pinjansiemenet sekä timjami. Paahda, kunnes valkosipulisiivut ja pinjansiemenet ovat paahtuneet. Nosta talouspaperin päälle odottelemaan.
 
Kuivaa marinoidut kalafileet ja nosta kuumalle pannulle. Paista fileisiin paistopinta ja lisää voita. Käännä varovasti, jotta filee ei hajoa. Kalaa ei tarvitse paistaa pitkään, jotta se kypsy liikaa, sitkisty tai hajoa.
 
Nosta kuumat kalafileet suoraan lautasille. Lisää lautaselle paahdettuja valkosipulisiivuja, pinjansiemeniä sekä kuutioitua aurinkokuivattua tomaattia. Purista päälle loppu mehu sitruunasta (ja halutessasi voit lusikoida myös paistolientä). Ripottele päällimmäiseksi köyhän miehen parmesaania ja tarjoile heti.
 
Pöydässä meillä oli savu(sormi)suolaa ja oreganoöljyä.


Köyhän miehen parmesaani (it. Pangritata) - mallia kuiva leipä

Myönnän heti alkuun, että minulla tästä tuotoksesta tuli enempi krutonkia kuin leipämurua. Annosta varten ostamani maalaissämpylät nimittäin ehtivät hieman kuivahtaa eikä niiden sisuksista olisi ollut nimeksikään valmista "parmesaania".

Jauhoin leipäpaloja veitsellä hienommaksi. Nyt vasta hoksaan, että meillähän on lihamyllykin, jolla olisin saanut murua aikaiseksi. Huoh.

Köyhän miehen parmesaani on siis leipämurusta paistettuna oliiviöljyssä. Minun versiooni tuli lisäksi valkosipulia, sitruunankuoriraastetta ja lehtipersiljaa. Joissakin ohjeissa oli chiliäkin.

Hyvin kuitenkin sopi alkupalan oheen.

Lähikuva, mutta ei tämä ihan murusta ollut, mutta hyvää silti.

6dl (tummaa) maalaisleipää murusteltuna
1dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
1 sitruunan kuori raastettuna
½dl lehtipersiljaa silputtuna
 
Murusta leivän sisustaa (ei kuorta niin kuin minä hätäpäissäni tein). Kuumenna oliiviöljy pannulla ja paahda siinä leivänmuru sekä silputtu valkosipulinkynsi. Lopuksi lisää sitruunankuoriraaste ja silputtu lehtipersilja.
 
Tarjoa esim. pastan päällä parmesaanin tapaan.


Prinsessa Been kakku

Pian neljä vuotta sitten syntyi hurjasti etuajassa ystäväni tytär tähän maailmaan. Tänään kun näin syntymän jälkeen otettuja kuvia jälleen, tuntui ihan uskomattomalta niin pieni ihmisenalku. Ja kuva, jota katselin, oli otettu kaksi viikkoa syntymän jälkeen. Syntyessään Bee oli vain 750 gramman painoinen.

Vauvakuvista näkee jo pilkkeen silmäkulmassa ja veikeän hymyn, kujeilun, mitä Bee on tänäkin päivänä. Kerrassaan ihana pieni prinsessa. Hymyssä suin hän otti minut kakkuineni vastaan prinsessamekossa. Vein kakun Beelle syntymäpäivälahjaksi laulun saattelemana.

Pikkuhiljaa lisää juhlaväkeä alkoi saapua paikalle ja bileet polkaistiin käyntiin. Hienosti onnistui kynttilöiden puhallus ja kakku maistui juhlaväelle. Jäipä kakusta Beelle muistokin. Uusi prinsessakruunu muiden prinsessahepeneiden jatkeeksi :D

Paljon onnea, iloa ja auringonpaistetta elämääsi, Bee!

Kakussa on sokerikakkupohjat, täytteenä vadelmahilloa ja kermavaahtoa. Sokerimassan alla marenkikreemi. Kuvista retusoitu nimi pois, kaikki paitsi kruunu syötävää. Been toiveena oli sateenkaari-prinsessakakku, joten laitoin hempeiden pastellisävyjen vastapainoksi räväkämpiä neon-värejä.


 

Been prinsessakukat

Bee toivoi 4-vuotissyntymäpäivilleen prinsessakakkua, sateenkaariprinsessakakkua itseasiassa. Tällainen prinsessakakusta sitten tuli.

Tämä oli nyt toinen kerroskakku, jonka kuorrutin ja koristelin sokerimassakoristein. Päätin tehdä toisesta kerroksesta hempeän prinsessaisen eri pastellisävyin. Alaosaan tuli sitten niitä sateenkaaren värejä. Tällä kertaa en tehnyt itse kruunua, koska halusin kruunun jäävän leikkeihin juhlien jälkeenkin.

Jo heti alusta alkaen olin päättänyt, että kakkuun tulee vaaleanpunainen pohjaväritys. Pieniä rullaruusuja tein vaaleanpunaisesta, fuksianpinkistä ja vaaleasta lilasta. Sateenkaaren värit tulivat neon-värit paketista, jossa viisi eri värisävyä. Niistä käytin oranssia, keltaista, sinistä ja kirkkaanvihreää. Kaikki sokerimassat Renshaw'n.

Lisäksi kakun koristeena oli hopeanvärisiä ja kukkien koristeena erivärisiä sokerirakeita.


keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Tomaatti-porkkanakeitto

Tähän keittoon idean sain jääkaapin vihanneslaatikkoon kertyneistä porkkanoista. No, sitten kun meinasin keittoa keittää, niin porkkanatkin olivat hävinneet :D Nopeat syö hitaat, vaikka kaksinhan me jääkaapin sisältöä ylläpidetään ja tasaiseen tahtiin tyhjennetään.

Otinpa sitten suunnitelmastani uusintaotoksen ja viime viikonlopun ostoslistaan tuli pussi porkkanoita. Ja eilen sitä sitten muiden hääräilyjen jälkeen keitin. Keiton seuraksi oli raejuustoa, mutta testasin keiton kuitenkin edellisiltana paistetun riisipyttiksen kanssa. Muuten toimi oikein hyvin, mutta pyttistä olisi pitänyt esilämmittää, sillä kylmänä se ei ollut verrattavissa lämpimään versioon ja sitä paitsi viilensi koko annosta.

Tänään söimme keittoa ainoana iltaruokana, joten tein oheen lämpimiä tonnikala-juustoleipiä. Kun tarpeeksi miettii ja pähkäilee, niin kyllä sieltä lopulta sopiva idea syntyy. Kuuteen leipään tarvitset 6 palaa täysjyväpaahtista, 2prk tonnikalaa öljyssä,
1tl valkosipulijauhetta, mustapippuria myllystä ja noin 1dl raastettua cheddaria. Paista 225 asteessa n. 20 minuuttia.



Keitto on aivan mahtavan yltäkylläisen oranssia!
kunnon loraus (ehkä 3rkl) oliiviöljyä
2 keskikokoista punasipulia
500g porkkanoita
½tl valkopippuria
1tl kuivattua timjamia
1tl kuivattua basilikaa
1rkl sokeria
2rkl tomaattipyreetä
1 kasvisliemikuutio (minulla kanaliemikuutio)
1l paseerattua tomaattia
½l vettä
 
valmiiseen keittoon:
 
tarvittaessa 2dl vettä
loraus oliiviöljyä
 
Kuumenna öljy kattilassa. Laita lohkotut sipulit kuumaan öljyyn ja sen jälkeen viipaloidut porkkanat. Lisää mausteet, liemikuutio, sokeri ja tomaattipyree. Sekoita hyvin ja kuullota hetki. Lisää paseerattu tomaatti ja vesi.
 
Anna keiton poreillen kiehua ja hautua noin 45 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella ja lisää 1-2dl vettä hieman koostumusta ohentamaan. Soseuta kuohkeaksi ja lisää vielä loraus oliiviöljyä.
 

Keittoa espanjalaisen pyttiksen kanssa.

Vaippakakku (11)

Tästä vaippakakusta on tullut suosittu, sillä tein jo kolmannen miltei identtisen kaakun pienen tytön tylleröisen syntymälahjaksi.

Vaaleanpunaista, fuksianpinkkiä ja lilaa pääasiassa muilla väreillä höystettynä. Tein "vahingossa" kakusta kolmikerroksisen, mutta se olikin hyvä juttu vain. Matalampaa kakkua on helpompi kantaa ja kuljettaa.

Tällä kertaa uutena juttuna oli tuo vaaleanpunainen tutti, jossa kullanvärinen kruunu :D Pienelle prinsessan alulle tietty.

Prinsessa-teema jatkuukin viikonloppuna, kun teen neiti Been synttäreille värikkään prinsessakakun :D



Pampers New Baby 2-vaippoja (3-6kg 56kpl)
Libero Newborn 2 (3-6kg 36kpl)
Unikko-tuttipullo
Ainu-tuttipullo
MAM Trainer 6+kk
Nûby pullo- ja tuttiharja
Emma syöttölusikkasetti
Nûby hammasharjat (3-6-12kk)
Nûby IcyBite-purulelu (elefantti)
Emma tuttiketju
Elodie Details petit royal pink-tutti
 

 
lisäksi tarvitaan
 
sellofaania
kakkualusta
sakset
mielellään kakkurengas
muutama kuminauha kokoamisvaiheessa
eri värisiä silkkanauhoja
teippiä
 

Espanjalainen pyttis

Paistoin männä viikolla jämäriisistä, herkkusienistä ja puolikkaasta punasipulista herkullista paistettua riisiä. Se oli vain semmonen hetken mielijohde-ruoka, joka maistui todella hyvältä. Tunnustettakoon, että paistettu riisi ja nuudeli ovat harvoin nauttimistani lempiruoista.

Noh, nyt paistettua riisiä tuli sitten tehtyä toistamiseen ja heitinpä sille nimenkin, sillä minulla tästä tulee Espanjan maut mieleen. Ainoa, minkä unohdin oli jättikatkaravut. Ne jäi sulattamatta. Maistui hyvältä ilmankin, vaikka toisaalta...

Tällä kertaa jämiä paistoksessa olivat muutamat ruskeat herkkusienet sekä puoli ruukullista lehtipersiljaa. Keitin siis riisiäkin erikseen ihan vain tätä varten, oh-hoh. Muitakin aineksia oli toki sopivasti jääkaapissa, etten sentään ostoksille tämän takia lähtenyt.

Jos minulta muuten kysyttäisiin, mitä teillä on aina jääkaapissa, vastaus olisi chorizoa. Niin usein sitä tulee käytettyä näköjään :)


5dl vettä + suolaa
1½dl täysjyväriisiä
75-100g chorizoa (semmonen noin 15cm pätkä tai yksi kokonainen)
1tl chilirouhetta
1 iso punasipuli
1 iso punainen paprika
noin 100g ruskeita herkkusieniä
2rkl voita
ripaus valkopippuria
savusuolaa maun mukaan
½ ruukkua lehtipersiljaa
 
sitruunan mehua
 
Keitä riisiä 10 minuuttia ilman kantta. Loppuvaiheessa laita liesi pois päältä ja kansi päälle. Anna hautua itsekseen toiset 10 minuuttia.
 
Pilko chorizo, punasipuli, paprika ja herkkusienet pieniksi kuutioiksi tässä järjestyksessä ja lisää reunalliselle pannulle paistumaan. Laita chorizokuutiot kylmälle pannulle ja lisää tässä vaiheessa myös chilirouhe. Anna pannun lämmetä niin, että makkarasta alkaa irrota rasvaa. Lisää muut ainekset, kun saat ne pilkottua. Kuullota, kunnes paprika on kypsää. Lisää voinokareet, riisi ja kattilassa jäljellä oleva liemi. Kääntele hyvin ja lisää viimeiseksi leikattu persilja.
 
Tarjottaessa purista hieman sitruunasta mehua ruoan joukkoon. Nauti kuumana!


tiistai 21. lokakuuta 2014

Omena-rahkapannukakut

Minulla teki jotain "kahvileipää" mieli ja muistin äidin tekemän omenahillokkeen. Äiti oli siis kiehauttanut satsin omenoita sokerin kera ja sitä saimme syyslomaltamme mukaan. Jos sinulla ei ole omenoita keitettynä, niin yhtä hyvin taikinan sekaan voi raastaa kirpsakkaa syysomenaa.

Jämäruoan tästä tekee päiväyksen ohittanut maitorahka ja ranskankermapurkin pohjat. Pannukakkuja voisi ihan hyvin valmistaa aamupalalle tai brunssille, koska niistä ei tullut kovin makeita.

Annoksesta tuli muistaakseni 18 pientä pannukakkua. Sitten vain tuoretta kahvia ja loraus vaahterasiirappia päälle. Raikasta ja hyvää!


250g maitorahkaa
2 kananmunaa
2½dl omenahilloketta tai -sosetta tai pari isoa omenaa
1dl sokeria
1tl kanelia
3dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1dl ranskankermaa
 
voita paistamiseen
 
Sekoita taikina-ainekset hyvin ja voit aloittaa samantien paistamisen. Paista miedolla lämmöllä molemmin puolin.


 

maanantai 20. lokakuuta 2014

Perunaa ja porsaankyljyksiä savipadassa

Tein tosiaan kesällä loistavan kirppislöydön, kun tiemme Römertopfin savipadan kanssa kohtasivat. Lisää löydöstäni ja savipataan liittyvistä muistoista voit lukea aiemmasta päivityksestäni.

Makumuistojeni mukaan juuri tällaista peruna-liharuokaa isämme varsinkin valmisti 80-luvulla savipataa apuna käyttäen. Silloin meidänkin ruokapöytään oli rantautunut valkosipuli ja kyljyksiäkin maustettiin reilummin ainakin paprikajauheella, mutta mielestäni myös grillimausteella.

Savipadan mukana tulleissa ohjeissa sanottiin, että ruokaan ei tarvitse lisätä vettä. Muistan kuitenkin meillä lisätyn niin tähän ruokaan kuin myös toiseen usein tehtyyn ruokaan: riisiin ja broileriin.

Savipadan löydettyäni juttelimmekin isän kanssa näistä makumuistoista. Ja hän korosti, että oli aina laittanut vettä perunoihin. Nyt syyslomasella meillä oli tarkoitus ottaa kotona savipata käyttöön, mutta oli sitten niin monta muuta ruokaa, mitä piti ehtiä kokkailla, että haudutetut perunat ja kyljykset jäivät toiseen kertaan. Mutta pitihän minun nyt oma patanikin korkata ja milläpä muulla sen olisi voinut tehdä kuin tällä meidän perheen 80-luvun klassikolla.

Porsaankyljykset näyttävät valmiina harhauttavasti kuivahtaneilta, mutta eivät sitä ole. Pataan ei tarvitse lisätä mitään, vaan se on hyvänmakuista juuri näin yksinkertaisesti valmistettuna, kun kyljyksistä on irronnut sopivasti rasvaa ja liemi toimii maukkaana kastikkeena. Lisäksi tarjosin tällä kertaa manteliparsakaalia. Lisäkkeenä toimii hyvin myös punajuuret.


5 suurta perunaa
1 keskikokoinen sipuli
2 valkosipulinkynttä
4 porsaankyljystä
grillimaustetta
paprikajauhetta
1 lihaliemikuutio
1-2dl vettä
 
Ota porsaankyljykset huoneenlämpöön noin tuntia ennen valmistusta.
 
Kuori perunat valmiiksi kylmään veteen odottamaan. Suikaloi sipuli ohuiksi siivuiksi ja viipaloi valkosipulinkynnet. Mausta porsaankyljykset molemmin puolin.
 
Anna savipadan kylpeä kylmässä vedessä 15 minuuttia. Aloita padan kokoaminen ensin viipaloimalla puolet perunoista vuoan pohjalle. Murustele päälle puolet lihaliemikuutiosta. Levitä sitten sipulisuikaleet ja valkosipuliviipaleet perunoiden päälle. Viipaloi loput perunat ja murustele päälle toinen lihaliemikuution puolikas. Kaada päälle kylmä vesi.
 
Asettele perunoiden päälle porsaankyljykset niin, että kansi menee tiiviisti kiinni. Nosta pata kylmään uuniin alatasolle ja laita uuni päälle 225 asteeseen. Anna padan muhia uunissa puolitoista tuntia. Nosta pata varmoin ottein varovasti uunista. Käännä halutessasi kyljykset. Anna ruoan vetäytyä hetki ennen ruokailua.
 
 



sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Parsakaalta mantelivoilla

Laitoin meille savipadassa haudutettujen perunoiden ja porsaankyljysten lisäkkeeksi mantelista parsakaalia.

Toki parsakaalin kukinnot voisi vain keittää ja syödä sellaisenaan, kuten useimmiten teemmekin. Olen kuitenkin useamman kerran nähnyt parsakaalia tarjottavan mantelilastujen kanssa. Yritinpä ohjettakin metsästää, mutta laitoin sitten omalla tavallani.

Keitin kukinnot suolavedessä. Hetken kiehautus riittää uuden sadon parsakaalille! Sitten annoin nokareen voita sulaa pannulla. Sekaan heitin kourallisen mantelilastuja ja sormisuolaa. Kun voi oli kuohunut hetken ja alkoi ruskistua, kaadoin sekaan keitetyt parsakaalit ja pyöräytin ne paistoksessa. Sen jälkeen kaadoin ne tarjoiluastiaan, ettei mantelilastut tummu liikaa.

Loistava kirppislöytö - Römertopfin savipata 1980-luvulta

Käyn todella harvoin kirppiksillä. En ole kovin innokas kiertelemään niitä ja meillä muutenkin on tavaraa aivan liikaa. Mistä lienen saanut  sitten eräänä kesäsunnuntaina päähäni, että lähdetäänpäs käymään kirppiksellä. En ollut ostoaikeissa ollenkaan, ajatuksena katsoa vain tarjontaa, kun omia kamojakin pitäisi pistää myyntiin. Ihan noita keittiötarvikkeita siis.

Noh, kiertelimme siinä hetken, kunnes... silmäni liimautuivat tutunnäköiseen pahvilaatikkoon. Kyljessä luki Römertopf. Tiemme olivat kohdanneet! Olin nimittäin monesti matkannut itsekseni makumuistoissa 1980-luvulle, jolloin meille tuli savipata ja se oli ahkerasti käytössä. Isä teki maukasta pataruokaa perunoista ja kyljyksistä, äiti taas haudutti riisiä ja broileria. Oi niitä aikoja. Muistin senkin, että oli puolesta toista kahteen tuntiin aikaa käväistä kavereiden luona, kunnes sunnuntailounas oli valmis. Joskus kotoa sitten soiteltiin peräänkin :)

Jalkani pakonomaisesti matkasivat savipadan ääreen ja olin valmis maksamaan siitä mitä pyydettiin. Pata oli käyttämätön, alkuperäispakkauksessaan ja juuri meille passelia pienintä soikionmallista kokoa. Ja hinta vain viisi euroa!!!

Siellä hän nyt kylpee ennen käyttöä
Tervetuloa kotiin, savipata :D Meillä kokattiin tänään savipadassa perunaa ja possunkyljyksiä!






Mukana alkuperäispakkauksessa
myös ohjelehtinen.

lauantai 18. lokakuuta 2014

Omena-palsternakkakeitto

Olin pienemmän kisulimme kanssa miehen henkisenä tukena hänen vaihtaessaan talvirenkaita autoomme. Tulihan siinä tunnin istuskelun jälkeen hieman holotna ja kun suoriuduimme kotiin, olin jo päättänyt keittää meille jonkin lämpöisen keiton.

Ostin jo viime viikonloppuna silloin tulevan viikon iltaruoaksi palsternakkaa ja pari perunaa sosekeittoa varten, mutta niin se vaan viikko vierähti. Kun olin vielä parina iltana loppuviikosta lietsussa ensin kavereiden kanssa Jenni Vartiaisen keikalla Tavastialla ja eilen työkavereiden kanssa tiimi-illastamassa ravintola Pastorissa, suunnittelemani keitto jäi keittämättä.

Palsternakka on ollut pitkään sivussa ruoistani, koska jossain vaiheessa aikuista elämääni käytin sitä useinkin ja maku alkoi lopulta niin paljon tökkimään, etten käyttänyt sitä kuin silloin tällöin jonkin muun juureksen ohessa. Kuohkea palsternakkakeitto on tosin poikkeuksellisen ihanaa ja on toki palsternakkaa harvoin tullut lisättyä uunijuurestenkin joukkoon, mutta nyt piti sitten vähän tutkia, mitä keittäisin.

Ensin googletin palsternakka- ja perunapohjaisia sosekeittoja, mutta mikään ei oikein sytyttänyt. Sitten jätin perunan pois, ja kappas, silmiini osui omena-palsternakkakeitto Ruokala-sivustolta. Keitto näytti kyllä aika ohuelta, joten päätin, että noin paljon nestettä en keittooni tule laittamaan. Ja loppujen lopuksi annoksestakin ainesten vuoksi tuli miltei kaksinkertainen. Muokkaisin luonnollisesti alkuperäistä ohjetta.

Minulle sopi oikein hyvin laittaa omenaa keittoon, sillä kotoa tuli mukana kymmenkunta kirpeähköä omenaa, joista olin suunnitellut tekeväni jälkiruokaa. Äiti tosin jälkikäteen ohjeisti, että "elä käytä kaikkia, kun sitte tullee hirviän palijon".

Keitosta tuli täyteläistä. Oikein hyvä kokeilu eikä palsternakkakaan tökkinyt yhtään. Maustoin keittoa jauhetun korianterin lisäksi kanelilla! Pientä paahteisuutta sain omaan annokseeni kurpitsansiemenöljyllä.


3rkl voita
5 valkosipulinkynttä
2 isohkoa sipulia
1tl jauhettua korianteria
½tl valkopippuria
3kpl (kuorittuna 700g) palsternakkaa
4 keskikokoista  kotimaista omenaa
8dl kasvislientä
2dl kuohukermaa
½tl kanelia
ripaus savusuolaa
(vettä tarvittaessa)


Laita voi sulamaan kattilaan. Pilko kuoritut sipulit ja valkosipulinkynnet. Lisää jauhettu korianteri sekä valkopippuri kuullotuksen yhteydessä kattilaan.

Pilko palsternakat. Poista omenoista kannat ja siemenkodat, mutta niitä ei tarvitse kuoria.  Lohko omenat. Lisää pilkottu palsternakka sekä lohkotut omenat kattilaan ja kääntele hyvin sipulien sekä mausteiden kanssa. Lisää kasvisliemi ja anna kiehua 15-20 minuuttia.

Nosta kattila pois liedeltä ja lisää kerma sekä kaneli. Soseuta hyvin sauvasekoittimella kuohkeaksi. Lisää tarvittaessa ripaus (savu)suolaa. Minä huuhtelin kermapurkin vedellä ja ohensin keittoa noin 1½dl.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Nachobroileria cheddarjuustodipillä ja muilla herkuilla

Löysin kaupasta pitkästä aikaa suosimaani broilerin paistileikettä. Saattaa tosin olla, että silmäni ovat harittaneet (hankin vasta lähilukulasit!) tai broilerin palat vaihtoivat kiusakseni paikkaa kaupan hyllyssä, kun ne eivät ole silmiin sattuneet. No, nyt joka tapauksessa löytyi ja niistä oli tarkoitus valmistaa nachomurulla leivitettyjä friteerattuja broilerinpaloja.

Hieman valmistuksessa sitten loppujen lopuksi oikaisin, kun kello alkoi löydä seitsemää ja iltaruokaa itselläkin teki mieli. En leivittänyt perinteisesti vehnäjauhoissa, kananmunassa ja viimeiseksi nachomurussa, vaan murskasin nachot pussissa ja viskasin paloitellut broilerin palat perään. Sitten vain sekoitin ja painelin pussin läpi nachomurua paloihin.

Broilerit olisi ehkä näin jälkikäteen ajateltuna kannattanut vain paistaa uunissa, sillä öljyssä juustomaustetuista nachoista lähti maku ja tietämättä ne olisivat menneet millä maissimurulla tahansa leivitetyistä paloista kohti ääntä. Silti suupaloiksi leikattuja rapeita paloja oli mukava dippailla helppoon cheddardippiin ja kauhaista hieman makeahkoa tomaattisalsaa kaveriksi.

Lisäksi keitin ja haudutin tummaa riisiä muiden höppeiden lisäkkeeksi. Menihän tuohon illasta aikaa, mutta vaiva kannatti, koska ruoka maistui meistä molemmista hyvältä. Huomenna voi sitten taas tehdä jotain nopeammin joutuvaa evästä.


noin 500g broilerin paistileikkeitä
100g juustonachoja
(öljyä paistamiseen)
 
Leikkaa paistileikkeet suupaloiksi. Murusta nachochipsit vahvassa muovipussissa pieneksi muruksi. Nosta broileripalat murun joukkoon ja sekoita sekä painele hyvin palojen pintaan.
 
Paista öljyssä rapea pinta broileripaloihin ja kypsennä noin 10 minuuttia 225 asteessa. Tai paista kokonaan uunin keskitasolla noin 20-25 minuuttia. Öljyä uunipelti tai folio, jos paistat uunissa.
 
Cheddarjuustodippi:
 
1prk (2dl) kuohukermaa
2dl raastettua cheddar-juustoa
1½-2tl makeaa savupaprikajauhetta
½tl tulista savupaprikajauhetta
 
Kuumenna kerma kasarissa. Sulata juustoraaste kuuman kerman sekaan. Mausta savupaprikajauheilla.


Tomaattisalsa paahdetuista kirsikkatomaateista

Tulipa tänään sopivasti tilaajalahjaksi saamani Santoku-keraaminen veitsi. Testasin sitä samantien kirsikkatomaatteja leikatessa. Huh, suorastaan pelottavan terävästi leikkaa. Nyt pelkää pudottavani sen lattialle...

Kun sain kirsikkatomaatit uuniin paahtumaan, silppusin hieman punasipulia ja lehtipersiljaa salsan sekaan. Ja siinä välissä leikkelin myös broilerin paistileikkeet suupaloiksi tulevaa ruokaa varten. Broilerinpalat eivät siis olleet osa salsaa :D Mainitsinpahan muuten vain tuota uutta veistä testaillessani.

Vaikka olin "yövuorossa" töissä, päätin silti tehdä tänään hieman työläämmän iltaruoan meille vuosipäivän kunniaksi. Kirsikkatomaateista siis paahtaen salsaa, cheddarista ja savupaprikajauheesta juustodippiä, tummaa riisiä sekä nachomurussa leivitettyä broileria. Varsinainen arkiruoka juu :)

Salsasta tuli herkullisen makeahkoa paahdetuista kirsikkatomaateista. Näin salsa valmistuu...


1rs (250g) (suomalaisia) kirsikkatomatteja
2 valkosipulinkynttä
hieman oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
ripaus sormisuolaa
1rkl silputtua punasipulia
kourallinen lehtipersiljaa silputtuna
loraus oliiviöljyä
 
Lämmitä uuni 250 asteeseen.
 
Huuhtele ja puolita tomaatit. Kuori ja viipaloi valkosipulit. Levitä molemmat folion päälle uunipellille. Ripottele päälle hieman oliiviöljyä, mustapippuria myllystä ja sormisuolaa.
 
Paahda uunin keskitasolla 15-20 minuuttia, kunnes tomaatin puolikkaat ovat pehmenneet ja saaneet hieman väriä. Kaada paahtuneet tomaatit ja valkosipuliviipaleet kulhoon. Lisää silputtu punasipuli ja lehtipersilja. Lorauta sekaan vielä oliiviöljyä ja sekoita.
 
Tarjoa aterialla lisäkkeenä, pihvin ohessa tai vaikka paahdetun maalaisleivän päällä bruschettan tapaan.