tiistai 18. marraskuuta 2014

Olutpataleipä

Pataleipä on varmasti yksi varsinkin tämän vuoden ruokahittejä. Olen havainnoinut padassa leivottua leipää eri ruokablogeista. Meinasin, etten kokeile, kun se ei kuitenkaan onnistu. Kotivinkin uutiskirjeestä bongaamani Paras pataleipä-resepti kuvan kanssa sai minut kuitenkin klikkaamaan linkin auki kerta toisensa jälkeen.

En kuitenkaan ohjeen mukaan voinut pataleipäkokeiluani tehdä. Siinä edesauttoi jääkaappiin jämähtänyt lagertölkki. Päätin siis tehdä olutpataleipää!

Leivän leipominen ei voisi olla helpompaa. Mitä kauemmin jaksat antaa taikinan kohota, sitä enemmän saat leipään makua ja sitä huokoisempaa leivästä tulee.

Jännityksellä seurasin kylmästä oluesta ja kuivahiivasta tekemäni taikinan kohoamista. Pikkuhiljaa taikina kohosi ja siihen muodostui ilmataskuja itsekseen ilman minkäänlaista vaivaamista. Jaksoin odottaa 18 tuntia, minkä jälkeen laitoin padan uuniin ja kääntelin taikinakulhossa taikinan pintaan reilusti jauhoja.

Sitten oli paiston vuoro. Öljysin tulikuuman valurautapadan ja kiepsautin taikinan pataan. Kansi kiinni ja uuniin. Jännitin koko paiston ajan, että mitähän kannen alta paljastuu. Hihkaisin riemusta, kun leipä oli kohonnut ja siitä oli tullut ihan maalaisleivän näköinen. Kansi jäi pois ja vielä paistopinta leipään. Tuskin maltoin odottaa, että pääsen maistamaan ensimmäistä pataleipääni!

Kumosin leivän ritilälle ja haistelin sitä. Se tuoksui vienosti oluelta ja kumahteli koputettaessa. Se on kypsän leivän merkki. Kun leipä oli hetken jäähtynyt, leikkasin varovasti pari palaa. Kuori oli tosi rapea ja sisältä tulvahti oluen tuoksu. Maistoin leipää ilman mitään rasvaa ensin.

Vaikka leipä tuoksui selvästi oluelle, se ei aluksi paljoa maistunut. Maku oli joka tapauksessa todella hyvä, sellainen maalaisleivän oloinen. Olin niin iloinen, että kokeiluni onnistui. Ihana maalaisleivän kaltainen limppu oli valmistunut ilman sen suurempia ponnistuksia, hurraa!!! Ja itseasiassa muutaman päivän vanha leipä maistuukin oluelle.

Ensimmäisten maistiaisten jälkeen olen nauttinut leipää mm. nyhtökanan ja maukkaiden  juustojen (manchengo, tryffelijuusto) kanssa. Ehdottomasti kannattaa kokeilla, vaikkei valurautaista pataa omistaisikaan. Mikä tahansa kannellinen pata käy ja tilavuus on vähintään 2-3 litraa.


4dl (saksalaista) erikoisvehnäjauhoa
3dl (saksalaista) sämpyläjauhoa
2tl suolaa
½tl kuivahiivaa
3½dl lageria
 
(oliiviöljyä padan voiteluun)
 
Sekoita ainekset keskenään taikinakulhossa ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön kelmun alle 12-24 tunniksi (minä kohotin 18 tuntia).
 
Laita noin 2-3 litran vetoinen pata kylmään uuniin ja laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Anna padan kuumeta 30 minuuttia. Sillä aikaa kääntele taikinaa kulhossa ja ripottele kauttaaltaan reilusti erikoisvehnäjauhoilla.
 
Ota pata uunista ja voitele silikonisella sudilla hieman öljyä padan pohjalle ja reunoille. Leipä ei kuulemma tartu pataan, vaikkei sitä voitelisikaan. Kumoa jauhotettu leipätaikina pataan ja nosta kuuma kansi päälle. Nosta pata uunin alatasolle ja paista 30 minuuttia. Sen jälkeen poista kansi ja paista vielä 15 minuuttia.
 
Nosta pata uunista ja kumoa leipä ritilälle jäähtymään. Malta hetki ja hullaannu sitten leivästä :D


Ei kommentteja: