Oli tälle toinenkin "tuhmempi" nimi mielessä, mutta päädyin kuitenkin tähän, joka kuvaa leipää osuvasti. Olen useamman kerran nähnyt jotain tällaista vastaavaa, mutten ole koskaan kokeillut. Normaalisti syön paistettua kananmunaa pekonin kanssa enkä leipää ollenkaan, mutta nyt kun valmistin ihanaa valkosipuliöljyä, niin päätin kokeilla paistettua kananmunaa leivän kanssa.
Tein Helin maalaissalaattiin uunissa paahdettuja valkosipulileipäsiä ja koska arvioin tarvitsemani valkosipulin määrän yläkanttiin ja oliiviöljykin sopivasti loppui puolen litran lasipullosta, keksin täyttää pullon uudelleen ja työntää valkosipulinkynnet pulloon. Jo illalla vieno valkosipulin tuoksu leijaili pullosta, kun avasi ja aamulla tuoksu oli voimistunut. Kohta öljyä tarvitsee laittaa vain tippa ja saa ihanaista makua öljyn mukana.
Leikkasin pyöreällä muotilla isoon paahtoleipään reiän ja kuumensin valkosipuliöljyä pannulla. Paahdoin hetken paahtoleipää pannulla ja käänsin leivän. Sitten rikoin kananmunan reikään ja annoin paistua niin, että muna oli hyytynyt toiselta puolelta. Hieman mustapippuria myllystä ja sormisuolaa päälle. Tässä vaiheessa munaleipä on jo valmis, mutta omani käänsin vielä kerran ja paistoin hetken toiselta puoleltakin. Pidän valuvasta keltuaisesta, mutta en niinkään valkuaisesta.
Lisäksi paistoin Wigrenin Miina ja Manu-prinssinnakkeja ja lohkoin tomaattia lautaselle. Seuraavan kerran paistan kaksi leipää ja lohkon tomaattia. Tämä aamupala ei muuta kaipaa, iso nam! :) Maku oli aivan ihana valkosipuliöljyn ansiosta ja paahtoleipä ihanan mehukas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti