tiistai 30. syyskuuta 2014

Banaanikakku vaahterasiirappikuorrutteella Matt Prestonin ohjeella (engl. Rockstar banana bread)

Australian Masterchefiä tuomaroi Gary Mehiganin ja George Calombarisin kanssa Matt Preston. Hän on se iso, hieman nyrpeänoloinen kaveri. Varmaan oikeasti tosi mukava mies :) Ainakin tuntui melkein rokkaavan tätä kakkua tehdessään!

Tässä päivänä muutamana oli oppituntipäivä ja Matt teki yksinkertaisen, mutta ah niin houkuttelevan näköisen banaanikakun. Ja kuorrutti sen vielä vaahterasiirappikuorrutteella sekä paahdetuilla pekaanipähkinöillä. Tätä kakkua oli siis tehtävä.

Mattin ohjeen mukaan banaanit piti olla todella ylikypsiä, mutta minulla sellaisia ei nyt sattunut olemaan. Kypsistäkin banaaneista tuli kelpo kakku. Ja aineksia ei tarvitse olla monen montaa eikä mitään mausteitakaan kakkuun laiteta.

Minulla taikina "juoksettui", kun olin vatkannut banaanit joukkoon, mutta se ei haittaa kakkutaikinassa, koska joukkoon sekoitettiin vielä kuivat aineet. Jos kuorrute olisi leikannut, niin silloin se olisi pitänyt tehdä uudelleen, mutta taikinaa on turhaa heittää pois.

Kakku oli samana päivänä leivottuna suussa sulavaa, mutta vielä parempaa seuraavana. Todella hyvää, kokeile vaikka!!!


kakkutaikina:
 
125g voita huoneenlämpöisenä
2½dl sokeria
2 kananmunaa
3 ylikypsää banaania (minulla oli kaksi isoa kypsää)
260g vehnäjauhoja
1tl ruokasoodaa
hyppysellinen sormisuolaa
 
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen. Kuori ja sekoita vatkaimella banaanit taikinapohjaan. Mittaa vehnäjauhot ja sooda sekä suola. Sekoita käännellen taikinaksi.
 
Voitele vähintään litran vetoinen mielellään pitkulainen paistovuoka. Kaada taikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla 175 asteessa 55 minuuttia.
 
Anna kakun hetki jäähtyä ritilän päällä ja kumoa sitten jäähtymään ilman vuokaa ennen kuorruttamista.
 
kuorrute:
 
100g huoneenlämpöistä voita
1¼dl sokeria (käytin tomusokeria)
½tl vaniljauutetta (hups, unohdin!)
reilu ½dl vaahterasiirappia
 
päälle:
 
reilu desi pekaanipähkinöitä paahdettuna
 
Paahda ensin pekaanipähkinät kuumalla pannulla. Kaada pois pannulta ja anna jäähtyä.
 
Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja tomusokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää (muistaessasi) vaniljauute. Kaada sitten vähissä erin vaahterasiirappi vaahtoon.
 
Levitä kuorrute kakun päälle ja vähän reunoillekin. Asettele tai ripottele paahdetut pekaanipähkinät viimeiseksi päälle.



maanantai 29. syyskuuta 2014

Luumu tarte tatin calvados-kermavaahdon kera

Sairastelun takia en päässyt ystäviemme syyskauden avajaisjuhliin viikko sitten. Mies tuli kotiin mukanaan suoraan puusta noukittuja luumuja sekä muita loppukesän herkkuja. Luumuja mies on syönyt ahkerasti, kun itse en vatsatautisena ole uskaltanut. Otinpa pikkupussillisen töihinkin ja annoin muutamia naapureillekin maisteltavaksi.

Nyt alkoi jo ämpärin pohja häämöttää, joten nopeasti sieltä jemmasin puoli kiloa ihanaa keikauskakkua varten. Tein tällä kertaa itse pohjankin. Sitten vain voita ja sokeria pannulle hieman paahtumaan ja luumuista kiviä poistamaan. Kääntövaihe taas hieman jännitti, mutta lientä oli tällä kertaa maltillisesti, koska osa oli imeytynyt jo paiston aikana herkullisesti mehevöittämään pohjaa.

Luumuisen tarte tatinin kanssa tarjosin calvados-kermavaahtoa. Sitä piti hömpsäyttää vain hitusen maustamaan kermavaahtoa, vaan liekö ikääntyminen tehnyt tepposet ja omenabrändyä lorahtikin oikein kunnolla. Mieskin tuossa tuumasi, että kylläpä tässä maistuu :)


pohja/kansi:
 
100g voita
3dl vehnäjauhoja
1dl tomusokeria
1 pieni kananmuna
 
luumutäyte:
 
500g tuoreita luumuja
100g voita
1½dl ruokokidesokeria
 
Nypi voi, vehnäjauhot ja tomusokeri murumaiseksi seokseksi. Kaiken voin ei tarvitse olla ihan murusina, voi jäädä pieniä sattumiakin sekaan. Riko kananmuna ja sekoita taikinaksi. Laita isoon pakastepussiin ja painele tai kaulitse paistinpannun tai uunivuoan kokoiseksi pyöreäksi pohjaksi. Nosta alustan päällä jääkaappiin "levähtämään".
 
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
 
Huuhtele ja puolita luumut, poista kivet. Laita voi ja sokeri uuninkestävälle paistinpannulle liedelle tai uuniin vuoassa sulamaan. Kun voi-sokeriseos on sulanut ja muuttunut kauniin kullanruskeaksi, lisää luumut tasaisesti leikkauspinta alassuin pannulle/vuokaan. Luumuja kannattaa laittaa hieman kerroksittainkin.
 
Ota pohja/kansi jääkaapista ja nosta luumu-voi-sokeripaistoksen päälle. Käännä reunoja hieman sisäänpäin. Tee haarukalla muutamia pistoreikiä taikinaan ja laita uuniin. Paista uunin keskitasolla noin 25-30 minuuttia. Nosta varovasti uunista ja anna vetäytyä hetki.
 
Laita paistinpannu/vuoka niin tiiviisti tarjoiluvatia vasten kuin mahdollista ja kumoa paistos nopeasti vadille.
 
Tarjoa esim. calvados-omenabrandyllä tai vaikka Xanté-päärynäkonjakilla maustetun kermavaahdon kera. Kuohukerman sekaan laitoin tomusokeria ja lorauksen brandyä. Sitten vatkasin kevyeksi vaahdoksi.
 




sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Kasvispiirakka

Mistä lie tämäkin nimitys tullut... :D
Makumuistoja vuosikymmenten takaa. Näin voi todellakin sanoa, koska olen tämän piirakan reseptin saanut siskoltani 21 vuotta sitten! Monesti olen korttia katsellut ja makustellut, kuinka hyvää siskon tekemä piirakka oli, mutta en ole itse saanut tehtyä.

Nyt tartuin korttiin ja päätin toteuttaa syntymäpäiväkseni tämän maukkaan kasvispiirakan. Sisko on lähettänyt piurakkaohjeen, jonka ehkä uudelleen hukkaisin... Kuusamossa on tuona päivänä (23.9.1993) satanut jo räntää!

Piirakan valmistaminen sujui joutuisasti. Ehkä olenkin mielessäni vain ajatellut valmistelut suuritöisiksi, vaikkei ne sitten todellisuudessa sitä olleetkaan. En ollut tarkistanut taloutemme riisitilannetta kuin sitten viimeksi, ja niinpä keitin piirakkaan jasmin-riisiä. Muuten hyvää, mutta luultavasti riisi imaisi itseensä vähäiset nesteet ja minusta piirakka oli aavistuksen kuivakka. Ohjeessa ei tosin sanota, mitä riisiä tulisi käyttää, mutta ehkä kaksi desiä kypsää riisiä riittää tähän annokseen.

Joka tapauksessa piirakka on vaivan väärti eikä tosiaan ole mitenkään monimutkainen tai aikaa vievä. Valmistelut sujuvat järjestelmällisellä leipurilla sujuvasti, Tante Hildegard sen kyllä uskoo :)

 
pohja:
 
2½dl vehnäjauhoja
½tl suolaa
1½tl leivinjauhetta
50g voisulaa
1¼dl maitoa (käytin täysmaitoa)
 
täyte:
 
3rkl voita
1½l kasviksia raastettuna (purjoa, porkkanaa, selleriä, kaalta...)
3dl keitettyä riisiä (2dl riittänee)
½dl kermaa
1tl oreganoa
suolaa
2dl juustoraastetta
 
Mittaa pohjan kuivat aineet kulhoon. Lisää voisula ja maito. Sekoita ja kääntele taikinaksi. Taputtele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
 
Keitä riisi. Kuori ja raasta kasvikset. Suikaloi purjo. Sulata voi kasarissa ja lisää kasvikset. Paistele viitisen minuuttia.
 
Sekoita kasvispaistoksen joukkoon keitetty riisi, kerma, mausteet ja juustoraaste. Levitä täyte pohjan päälle ja paista 225 asteisen uunin keskitasolla noin 25 minuuttia.
 
Syö! - siskoni kehoitus kirjottamassaan kortissa :)

perjantai 26. syyskuuta 2014

Kinkkukiusaus

Tämänkin ruoan yhteydessä mietin, että enkö tosiaankaan ole joskus tehnyt kinkkukiusausta... :) No olenhan minä monestikin ja jopa päivittänyt tänne blogiinkin joulukinkkukiusauksen, mutta en muuta. Joulukinkkukiusauskin jäi ainokaiseksi, kun sen jälkeen ei ole jäänyt jouluista kinkkua kiusaukseen asti jäljelle.

Nyt tekemäni kinkkukiusaus oli itseasiassa toisinto elokuulta, kun tein lomani viimeisenä päivänä kotonani ruoaksi tätä kiusausta. Tätä voisi kutsua savukinkkukiusaukseksikin halutessaan, sillä ruoassa on niin savusuikaletta kuin savupekoniakin. Muuten kiusausta ei ole savustettu :)

Ruoka sulaa suuhun, kun sen antaa hautua pitkään uunissa. Malttia pitää siis olla paiston suhteen. Minä vekslasin hieman lämpötilojen kanssa, mutta jokainen paistakoot, miten parhaaksi näkee. Kunhan malttaa hauduttaa pitkään, vähintään puolitoista tuntia!


1kg peruna-sipulisekoitusta
1pss (230g) savusuikaletta
1pss (200g) savupekonikuutiota
mustapippuria myllystä
1½tl savusuolaa
2 prk (á 2dl) kuohukermaa
100g cheddar-juustoraastetta
 
Levitä puolet peruna-sipulisekoituksesta uunivuoan pohjalle. Mausta mustapippurilla ja ripauksella suolaa. Kaada ja levitä päälle savusuikaleet. Seuraavaksi loput peruna-sipulisekoituksesta, maustaminen mustapippurilla ja suolalla sekä savupekonikuutiot. Lopuksi kaada joukkoon kerma. Laita paistumaan 200 asteeseen uunin keskiosaan 45 minuutiksi ylä- ja alalämmössä.
 
Painele välissä, jotta kermaa nousee hieman paistoksen päällekin. Jatka paistoa 175 asteessa toiset 45 minuuttia pelkällä alalämmöllä. Nosta vuoka uunista, tarkista kypsyys ja ripottele juustoraaste päälle. Paista vielä 15-20 minuuttia 200 asteessa taas ylä- ja alalämmöllä.
 



torstai 25. syyskuuta 2014

Kinkkujuustoletut

Muutama viikko sitten entinen työystäväni oli päivittänyt erääseen yhteisöpalveluun pari kuvaa, joissa oli yhdellä lautasella kinkkua, toisella juustoa ja kissa istumassa tiskialtaassa. Siinä oltiin yhdessä paistamassa kinkku-juustolettuja :)

No luonnollisesti niitä alkoi tehdä mieli ja kun muistan vielä kesältä, miten hyviltä gluteenittomat juustolätyt maistuivat, niin aivan pakkohan näitä oli itsekin valmistaa.

Letut syntyvät helposti tavallisesta lettutaikinasta, sokeri vain jätetään pois. Tuunasin taikinaa lehtipersiljalla. Paistettaessa sitten lisätään kinkkua ja juustoa. Näiden kanssa maistuu raikas salaatti.

Kinkun sijaan voi toki päälliseksi laittaa jauhelihaa, kalkkunaa, broileria tai paahdettuja kasviksia. Silloin ne eivät enää tosin ole kinkkujuustolettuja ;) Nämä ovat myös oivaa jämäruokaa, jos käytät jääkaapista löytyvät juustonkannikat tai vaikka kinkkuleikkeen lettujen päällystämiseen.

Letut kannattaa syödä samantien, kun kinkku ja juusto ovat paiston jälkeen rapeita. Ei niitä ehkä edes jää seuraavaan kertaan...


taikina:
 
2½dl vehnäjauhoja
hyppysellinen savusuolaa
5dl täysmaitoa
1 kananmuna
1 ruukku lehtipersiljaa
 
paistamiseen:
 
voita
 
päälle:
 
300g ylikypsää kinkkua kuutioina
150g emmentalraastetta
 
Sekoita lettutaikina-ainekset hyvin keskenään sekaisin ja anna turvota puolisen tuntia. Sillä aikaa kuutioi kinkku ja hoida muut valmistelut.
 
Paista letut pikkupannulla (halkaisijaltaan 20cm). Lettuja tulee 10-12 kappaletta. Kun olet laittanut lettutaikinaa pannulle voissa paistumaan, lisää kinkkukuutiot ja juustoraastetta letun päälle. Käännä lettu ja paista täytepuolellekin rapea pinta. Älä paista liian kuumalla, ettei pala!


tiistai 23. syyskuuta 2014

Bataattikookoskeitto

Piti ihan tarkistaa, että olenkos joskus tehnyt jo tällaista keittoa, mutta en ainakaan blogiin ole päivittänyt. Jos olisinkin tehnyt, niin varmasti kauan aikaa sitten, koska ei muistunut kerta mieleen. Tai sitten muisti pettää, voi olla sitäkin.

Joka tapauksessa halusin maukasta, mutta silti vatsaystävällistä keittoa tänään. Lopputuloksesta tuli samettisen pehmeä. Piti miestäkin toppuutella, ettei kolmatta lautasellista hae. No ei meillä muuten rajoiteta, mutta halusin huomiseksi lounasruoan itselleni. Sitä jäikin sopiva lautasannos vielä lämmitettäväksi.

Ainekset ovat yksinkertaiset ja keitto valmistuu miltei itsekseen, kun on pilkkonut sipulit ja bataatit kattilaan. Kypsennys, soseutus ja keitto on valmis. Puolessa tunnissa.


2rkl oliiviöljyä
1  isohko keltasipuli
1 pieni punasipuli
1tl jauhettua korianteria
2 keskikokoista bataattia
5dl vettä
1 kanaliemikuutio
mustapippuria myllystä
ripaus savusuolaa
½ sitruunan mehu
1tlk (2dl) kookosmaitoa
 
tarjoiluun:
 
viikunabalsamicoa
 
Kuumenna oliiviöljy kattilassa. Kuori ja pilko sipulit. Lisää jauhetun korianterin kanssa kattilaan ja kuullota.
 
Kuori ja pilko bataatit. Lisää sipulin joukkoon ja sekoita. Kaada vesi kattilaan ja heitä perään kanaliemikuutio. Anna kiehua hiljalleen vartin verran.
 
Mausta mustapippurilla ja savusuolalla. Purista sitruunasta mehu keittoon. Soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää joukkoon kookosmaito ja sekoita vielä samettisen pehmeäksi. Tarkista maku.
 
Tarjoillessa voit tiputtaa muutamia tippoja balsamicoa keiton pinnalle ja tehdä puutikulla kauniin kuvion. Tai hörppiä keiton siltään parempiin suihin, nam!


sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Prinsessakakku

Nopealla aikataululla (viikko) tein pienen prinsessan äidin toiveiden mukaan ensimmäisille syntymäpäiville kakun. Kakusta piti tulla kaksikerroksinen sokerimassalla päällystetty kakku. Koristeetkin tein pikku-prinsessalle aiheeseen sopivasti.

Uusia juttuja olivat minulle, että kakkuja tulee kahteen kerrokseen. Ja pienemmälle kakulle piti kehitellä kakkualustakin, koska mieleistä ei kaupasta löytynyt tai ollut. Olen aiemmin tehnyt vinon kakun, mutta tähän piti laittaa tuet alla olevaan kakkuun, koska kakkua piti riittää 25 hengelle. Kakkua siis oli paljon ja pienempikin kakku painava. Laskeskelin, että kokonaisuudessaan painoa kakulla oli noin viisi kiloa!

Viime hetken panikointia oli, että kävin vielä uudelleen leivontaliikkeessä etsimässä ohuempia tukia, kun ajattelin kakun lätsähtävän. Onnekseni jo hankkimiani tukia ohuempia ei ollut, joten ei auttanut muu kuin tyrkätä leikatut kakkutuet kakkuun. Ja hienostihan tuo onnistui. Ei mitään ongelmia, kuten ei muutenkaan ollut kakkua valmistaessa. Mitä nyt mustikkahilloke jäi aavistuksen veteläksi, mutta ei kuitenkaan kostuttanut kakkua liikaa.

Pienemmälle kakulle ei siis löytynyt valmista kakkualustaa. Rakensin sen itse. Keskelle tuli pahvia (kissanruokapahvilaatikosta), molemmin puolin muotoon leikatut pahviset kakkualuset. Päällystin ensin pyöreän alustan kelmulla ja sitten vielä vahvalla foliolla. Hyvin kesti nostaa kakunnostimella toisen kakun päälle eikä kenkkuillut muutenkaan.

Tällaiseen kakkuun saa uppoamaan monta työtuntia, mutta niitä ei lasketa. Aamulla sain parasta mahdollista palautetta, kun kakku oli kaikin puolin mieleinen ja juuri sellainen, kun haluttiin. Voisinpa tehdä toistekin kerroskakun.



vaaleat sokerikakkupohjat
 
väliin:
 
vaniljainen kermahyytelö
vadelmahilloke
mustikkahilloke
 
päälle:
 
sokerimassa
 

 

Prinsessakruunu ja muuta tilpehööriä

Lupasin tehdä pienelle tytöntytteröiselle 1-vuotiskakun lyhyellä varoitusajalla. Kakkuun tuli useampi sellainen elementti, mitä en ollut edes kokeillut aiemmin.

Prinsessakakku piti siis tekemäni ja siihen mieleiset koristukset. Erillisinä koristeina toivottiin kruunua ja rusettia nauhoineen. Ohjeistuskuvasta nappasin vielä pienet kukkaset, jotka kyllä kuuluivat tähän kakkuun ehdottomasti.

Koristeet ovat sokerimassaa. Renshawn sokerimassaa on monta ihanaa väriä. Koristeisiin tuli fuksianpinkkiä, pinkkiä (vaaleanpunaista) ja jadenvihreää. Lisäksi tarvitsin elintarvikeliimaa, värillisiä koristesokerirakeita sekä akryylitimantteja.

Näistä timanteista minulle koituikin ylimääräistä päänvaivaa ja harmitusta. Suunnittelin nimittäin koristeeksi sydämenmuotoisia akryylitimantteja. Menin asioimaan lähimpään Sinelliin. Kun kyselin, että olisiko etsimiäni akryylitimantteja kaupassa, niin minulle sanottiin, että ne ovat takanani hyllyssä. Myyjä ei esittänyt yhtään kysymystä, voisiko hän auttaa, olinko etsimässä jotain tietynlaista tarviketta yms., vaan oleskeli turvallisesti kassan suojissa. Kun sitten silmiini ei tarttunut etsimäni tuote, niin kysyin, onko heillä jossain muuallakin näitä tuotteita ja sain vastaukseksi, että siinä on kaikki, mitä on tarjolla. Olin jo turhautunut ja puhuin itsekseni väreistä sun muuta, niin niihin myyjä pyytämättä vastaili. Koska en halunnut lähteä pidemmälle ajelemaan, niin löysin hyllystä paria koristeeksi sopivaa mallia, mutta koristelusta ei tulisi kuitenkaan enää samanlainen kuin alun perin ajattelin. Näin jälkeenpäin ajatellen olin kyllä tyhmä, etten vaan laittanut tuotteita takaisin hyllyyn ja kävellyt pois. Lisäksi siinä katsellessani kädessäni yksi pussin nurkka aukesi ja sieltä tippui yksi koriste pois. Noukin koristeen ja annoin pussin koristeineen myyjälle. Sen sentään jaksoi kysyä, että otanko sen pussinkin, kun kaksi arkkia tarrakiinnitteisiä akryylitimantteja maksoin. Koska autoni oli parkissa kaupan edessä ulkona, näin kuinka minun jälkeeni tullut asiakas sai henkilökohtaista palvelua. Oli siis ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun Itäkeskuksen Sinellissä asioin, kiitos vain.


Tein ensin vapaalla kädellä kruununmallin
paperille ja siitä leikkasin kruunun.
Ponnisteluja vaati, että sain kuivumaan niin,
ettei sakarat painuneet alas.


Ihan samaa fuksianpinkkiä on tämä rusettikin nauhoineen,
mutta muokkasin hieman kruunukuvaa ja se näyttää
voimakkaammalta värityksen suhteen.

Pieniä kukkasiakin tuli kakkuun. Kakun pohjaväri oli
vaalea lila.
Kakkuun tuli vielä numero 1 ja kukkien värisiä eri paksuisia nauhoja sokerimassalla päällystysvaiheessa.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Ternilettuset

Eilen tuli puheeksi lätyt enkä päässyt ajatuksesta irti. En silti viitsinyt päätävaseti lähteä kaupasta lättymaitoa hakemaan. Sen sijaan hoksasin, että meillähän on pakastimessa serkulta saatua ternimaitoa!

Soitin äidille varmuuden vuoksi, että montako munaa laitan ternimaidon sekaan vai laitanko ollenkaan. Äiti neuvoi laittamaan yhden kananmunan litraan maitoa, jotta lätyistä tulee huohkeampia. Ternimaidossahan on paljon valkuaista, joten se hyytyy kyllä, mutta noudatin äidin ohjetta. Lopputuloksena oli kukkuralautasellinen kullankeltaisia, ihania läiskäreitä.

Tein siis pikkupannulla ohuita läiskäreitä. Niitä saikin paistaa melkein puolitoista tuntia :) Jokainen lättynen oli silti vaivansa väärti ja jäipä niitä meiltä kahdelta muutama huomiseksikin!

Ah, nyt lättyherkutus on tyydytetty :D

Ihanat kullankeltaiset hyvät!

1l ternimaitoa
1 kananmuna
1tl suolaa
2rkl sokeria
5dl vehnäjauhoja
 
Sekoita ainekset ja anna taikinan vetäytyä hetki. Paista voissa pannulla molemmin puolin ja sirota sokeria jokaisen läiskäreen päälle.
 


lauantai 13. syyskuuta 2014

Broileri-serranopihvit lisukkeineen

Oli niin mahtavan aurinkoinen ja lämmin lauantai, että ihan pakko oli raahata grilli ulos ja valmistaa näin syyskuun puolivälissä ruokaa ulkona.

Tällä kertaa grillasin meille broilerin filepihveistä ohuemmaksi leikkaamiani leikkeitä, jotka maustoin vain mustapippurilla ja suolalla sekä kääräisin serrano-kinkun suojaan. Grillasin lisäksi keltaista paprikaa.

Grillatun ruoan lisäksi meillä oli appelsiini-sipulisalaattia, omenaleipää, voita ja brie-juustoa.

Iltapäivä meni rattoisasti ulkona istuskellessa. Nautimme hyvässä seurassa myös kahvit. Olipa mukavaa!



Appelsiini-sipulisalaatti

Monesti olen miettinyt, että miltäköhän appelsiini ja sipuli mahtaa yhdessä maistua. Varmaan yhtä monta kertaa olen nähnyt jossain lehdessä kuvan appelsiini-sipulisalaatista. Nyt keksinkin kokeilla kyseistä salaattia, koska aurinko paistoi ja aiottiin grillata. Salaatin sivuun paistoin broilerista serrano-kinkulla hunnutetut leikkeet.

Noissa resepteissä ohjeistetaan käyttämään mustia oliiveja, mutta kieltäydyn nykyään syömästä noita värjättyjä oliiveja. Siispä salaattiin valikoitui kaupasta espanjalaisia vihreitä piri pirillä täytettyjä oliiveja.

Salaatti maistui hyvältä miedon broilerin ja serranon kaverina. Ehkä kuitenkin pidän enemmän perinteisestä tomaatti-sipulisalaatista :)


3 appelsiinia
½ punasipuli (jos sitäkään)
mustapippuria myllystä
sormisuolaa aavistus
oliiviöljyä vähän
muutamia oliiveja maun mukaan
 
Leikkaa appelsiineista kuoret terävällä veitsellä. Viipaloit appelsiinit ja asettele tarjoiluvadille. Suikaloi punasipulia ohuiksi suikaleiksi. Ripottele sipulisuikaleet appelsiiniviipaleiden päälle. Mausta ja pirskota hieman oliiviöljyä. Lisää lopuksi oliivit.


Omenaleipä

Viimeisiä lomalta roudaamiani omenoita viedään ja jotain tarttis niistä vielä tehdä. Päätin tehdä leivän.

Omasta mielestäni en oikein onnistu kovin hyvin leivänteossa. Johtunee harjoittelun puutteesta, mutta kun omaa lopputulostani katson, niin aika lailla samanlainen on Ruokalasta vohkimani ohjeen mukaan tehty leipä kuin ohjeen ohessa ollut kuva.

En käyttänyt kuitenkaan ohjeistuksen mukaisesti omenasosetta, vaan pilkoin omenia paloiksi ja hieman survoin niitä, kun piimän seassa lämmitin. Lisäksi lisäsin leipääni hieman oliiviöljyä sekä hasselpähkinöitä. Niistä tulikin mukavasti makua leipään.

Leipä on parhaimmillaan tuoreena, juuri uunista tulleena. Tämä ei ehtinytkään vanheta, vaan tuli syötyä samantien ;) Ja naapureille muutama pala vielä illaksi kotiin mukaan.


Yhteen leipään tarvitset:
 
2dl piimää
2½dl omenoita kuutioina tai omenasosetta
½dl tummaa siirappia
25g hiivaa
1tl fenkolinsiemeniä hienonnettuna
1tl suolaa
1-2rkl oliiviöljyä
3dl ruisjauhoja
2dl vehnäjauhoja
kourallinen hasselpähkinöitä
 
Lämmitä piimä, omenakuutiot tai -sose sekä siirappi. Sekoita kädenlämpöiseen nesteeseen hiiva sekä mausteet ja öljy. Alusta jauhot taikinaan ja anna kohota lämpimässä paikassa tunnin verran.
 
Vaivaa kohonnutta taikinaa niin, että hasselpähkinät painautuvat taikinan sekaan. Kumoa leipä leivinpaperoidulle uunipellille ja anna kohota leivinliinan alla 45 minuuttia.
 
Paista leipä 175 asteisen uunin alatasolla noin 45-50 minuuttia. Kokeile leivän kypsyyttä naputtelemalla leivän pohjaan. Kumiseva leipä on kypsä :) Tarjoa voin ja vaikka brie-juuston kanssa.



perjantai 12. syyskuuta 2014

Jauhelihatäytteiset quesadillat (es. Quesadillas con carne)

Idea näihin jauhelihalla ja juustolla täytettyihin tortilloihin lähti Valion uutuustuotteesta, Tex Mex-juustoraasteesta. Olin mainoksen uhri jo toistamiseen ja ostin pussukan.

Valmistin jauhelihatäytteen jo pari päivää sitten, ettei tiskistä ostettu jauheliha menisi pilalle. Aiemmin viikolla en näitä olisi uskaltanut syödä, vaikka lopputulos osoittautuikin maltillisesti maustetuksi.

Tortillalevyt löytyivät Lidlistä, ihanan pehmeitä ja isoja. Niitä saa myös täysjyväversiona, nämä tavallisia. Hyvälaatuisia, tosiaan pehmeitä eikä repeilleet ollenkaan. Leikkautuivat hyvin ja olivat paiston jälkeen ihanan rapeita. Ja mikä parasta, hinta-laatusuhde kohdillaan.

Juustona oli siis tex mex-juustoraastetta, mutta myös mozzarella-emmentalraastetta. Hoksasinpa muuten juuri, että Lidlissä on aika ajoin jotain meksikolaistyylistä cheddaria ollut myynnissä palana. Sillä voisi varmaan korvata valmiin raasteen. Tai no tietty millä tahansa juustolla oikeastaan ja maustaa sen oman mielen mukaan :) Mielikuvitus vaan mukaan ruoanlaittoon.

Quesadillojen kanssa meillä oli itse tehtyä guacamoledippiä, ranskankermaa ja miehelle vielä hottia salsaa.


1pkt (6kpl) isoja tortillalättyjä
½pss tex mex-juustoraastetta
½pss mozzarella- ja/tai emmental-raastetta
 
jauhelihatäyte:
 
500g naudan paistijauhelihaa
1 keskikokoinen makea sipuli
1rkl öljyä
1tl jauhettua korianteria
1tl kuivattua paprikarouhetta
1tl juustokuminaa
mustapippuria myllystä
½tl merisuolaa
1prk La Costeña salsaa
2rkl tomaattipyrettä
noin 1dl vettä
 
Täytettä pitää olla sopivasti, muttei liikaa.
Paahda jauhelihaa kuumalla pannulla. Lisää silputtu sipuli ja öljy sekä mausteet. Kuullota, kunnes jauheliha on kypsää. Lisää salsa, tomaattipyre ja vesi. Anna hautua hetki, jäähdytä ennen käyttöä. Voit tehdä täytteen jo etukäteen edellispäivänä, jotta maut tasaantuvat. 
 
Paahda kuivalla pannulla molemmin puolin.
 

 
 
Ripottele tortillan puolikkaalle ensin juustoraastetta, sitten nosta pari kolme lusikallista jauhelihatäytettä ja vielä toista juustoraastetta päälle. Paina tortilla taskuksi ja nosta kuumalle pannulle. Paahda keskilämmöllä molemmin puolin ja nosta sitten ritilän päälle hetkeksi.
 
Leikkaa tortilla neljään osaan ja tarjoa haluamiesi lisukkeiden kanssa.
 

Minulle guacamoledippiä ja ranskankermaa quesadillojen kera.

Guacamoledippi

Ostin pussillisen pienehköjä avokadoja, joita minun piti syödä viikon mittaan lounaaksi, mutta suunnitelmat tälle viikolle ruokailujen suhteen muuttuivat. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä jauhelihatäytteisiä quesadilloja, joiden oheen pyöräyttäisin guacamoledipin.

En ole mikään maustekastikkeiden kuluttajakaan, miehellä menee tabascoa sun muita kastikkeita pullollisia vuoden mittaan. Olen siis pitkään väistellyt paljon puhutun Sriracha-kastikkeen hankintaa, mutta päätin sitten kuitenkin kokeilla, onko se makuuni. Ensimmäisellä käyttökerralla sitä pikkuisen "lorahti" pyttikseen lomalla, mutta kaikki söivät mukisematta :D Nyt päätin laittaa ihan vähän tähän dippiin chilin sijaan.

Kastike antoi miedohkon, lämmittävän jälkipotkun dippiin. En mitannut lusikalla, mutta silmämääräisesti noin kaksi teelusikallista laitoin. Kannattaa ensin laittaa vähän ja tarvittaessa lisätä.

Sriracha sopi dippiin oikein hyvin, kun maltilla laittoi. Dipin ei pidä olla tulista, jotta muutkin maut tulevat esille. Minulle muutenkin tällainen kastike toimii paremmin kylmässä dipissä kuin kuumassa paistoksessa. Ihan joka paikkaan tuskin alan sitä lisäillä.


1pss kypsiä avokadoja
½ punasipuli
½ sitruunan mehu
1-2tl Sriracha-kastiketta
hyppysellinen sormisuolaa
mustapippuria myllystä
6 keskikokoista kypsää tomaattia
 
Halkaise avokadot ja poista kivi. Lusikoi avokado kuoresta kulhoon. Lisää silputtu punasipuli ja sitruunan mehu. Sekoita hyvin. Mausta ja kuutioi vielä kypsät tomaatit joukkoon. Anna vetäytyä ja viiletä jääkaapissa ennen tarjoilua.
 
Herkullista ja raikasta guacamoledippiä jauhelihatäytteisten
quesadillojen kanssa!
 


torstai 11. syyskuuta 2014

Lempeä kesäkurpitsakeitto

Kävin tänään lääkärin vastaanotolla tämän sitkeän vatsataudin vuoksi. Sain peukkua mustikkasopastani ja vinkin kesäkurpitsakeitosta, jota lääkärin vaimo keittää kotona vatsatautipotilaalle. Hyvä idea, ja kun meillä tuota jättikesäkurpitsaakin piisaa.

Kotiin päästyäni ja töihin tarkoittamani eväät (mustikkasoppaa ja vaaleaa maalaisleipää kultakalkkunalla) syötyäni aloin kehitellä mielessäni makoisaa, mutta silti vatsaystävällistä keittoa kesäkurpitsasta.

Vatsatauti tai ei, keittoon tulisi jotain sipulia. Kyllä vain, salottia. Jotain maustettakin pitäisi tulla. Ihanaa viherpippuria, peukutus :) Ja täyteläisyyttä. Sen aineksen jätin tosin sinne keiton valmistuksen loppuvaiheeseen, ja kuten jo mietintävaiheessa ajattelin, kesäkurpitsa kaipasi jotain muutakin kaveriksi. Joten minähän laitoin perunamuusihiutaleita, mutta voit kuoria pari pottuakin.

Ideasta syntyi aivan mahtava keitto, jota voi syödä kylmänäkin! Kokeile vaikka.


1rkl voita
1 iso tai 2 pientä salottisipulia
1tl viherpippuria
600g kesäkurpitsaa
6dl vettä
1 kanaliemikuutio
½tl Maldon savusuolaa
½ ruukkua lehtipersiljaa
n. 1dl perunamuusihiutaleita (laitoin 5rkl)
½dl kuohukermaa
 
Laita voinokare sulamaan kattilaan. Kuori ja lohko salottisipuli. Anna sipulin kuullottua voissa, lisää viherpippurit ja kesäkurpitsa lohkottuna. Kääntele aineksia kattilassa.
 
Lisää vesi ja kanaliemikuutio. Anna kiehahtaa pari minuuttia ja lisää sitten savusuola, lehtipersilja. Soseuta keittopohja ja lisää samalla perunamuusihiutaleet. Kaada lopuksi joukkoon kuohukerma ja sekoita. Anna makujen tasaantua hetki, keitto on  tässä vaiheessa tosi kuumaa.
 
VINKKI! Jos käytät perunaa, valitse jauhoinen lajike ja laita perunoita kaksi kolme kappaletta kuorittuna ja pieneksi lohkottuna heti alkuvaiheessa kiehumaan. Perunoiden kanssa keiton valmisaika on arviolta noin puoli tuntia.



keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Seiseljanka

Tänään uskaltauduin laittamaan jo ruokaakin, ja maistamaan keitostani. Kyllähän tuo väänsi ja kipristeli vatsassa. Ehkei tomaattinen keitto kuitenkaan ollut sitten lempeimmästä päästä. Mitään ei tullut kuitenkaan ulos, luettakoon se tervehtymisen merkiksi.

Ohjeen seiseljankaan sain Valion uutiskirjeestä. Alkuperäisen ohjeen voit käydä kurkkaamassa Valion sivulta. Pieniä muutoksia tein keittooni, mutta ainekset samat lukuunottamatta katkarapuja, jotka lisäsin mukaan hetken mielijohteesta.

Olin ostanut ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa katkarapuja, jotka olivat liemessä, ei pakasteena. Katkaravut olivat siltään liian suolaisia syötäviksi, mutta keittoon en muuta kuin valuttanut suolaveden pois. Näin keittoon tuli suolaisuutta.

Hyvää tuli, vaikka jostain kumman syystä oliivit eivät minusta maistuneet parhaimmilta keitossa. Muuten tykättiin molemmat.
 
 
½ isosta makeasta sipulista
1rkl voita
8dl vettä
1 yrttikuutio (sisältää persiljaa, tilliä)
1tlk tomaattimurskaa
2pss (á 180g) suikalejuureksia
1/4tl valkopippuria
1/4tl himalajan suolaa
1pkt (400g) pakasteseitä
1 maustekurkku
1dl kalamata-oliiveja
½ ruukkua lehtipersiljaa
1prk (2dl) kuohukermaa
100g isoja katkarapuja
 
Silppua sipuli ja kuullota silppua hetki voissa. Lisää vesi, yrttikuutio, tomaattimurska ja suikalejuurekset. Mausta valkopippurilla ja ripauksella suolaa. Anna kiehahtaa hetki ja kuutioi sillä välin pakastesei sekä maustekurkku. Puolita oliivit.
 
Lisää keittoon kuutioitu kala, maustekurkkukuutiot sekä puolitetut oliivit. Leikkaa persilja. Lisää kerma ja leikattu persilja. Nosta kattila liedeltä ja lisää katkaravut. Tarkista maku ja tarjoa heti.



tiistai 9. syyskuuta 2014

Mustikkasoppa

Vatsatauti alkoi näköjään jyllätä meidän taloudessa risteilyn jälkeen. Tätä tietoa ei ole ollenkaan mukavaa jakaa ja tuskinpa se sinua ruokablogini lukijana hirveästi kiinnostaakaan. No mutta kuitenkin sen tein, hissun kissun tämä päivä ja harras toive, että vatsanväänteet sun muut helpottaisivat.

Mustikkasoppaa suositellaan tänäkin päivänä niin kuin silloin joskus lapsuudessa eikä mitään mausteista tai maitotuotteitakaan pitäisi nauttia. Tiesitkö muuten, että nykyään ohjeistuksen mukaan tulisi vatsataudin yhteydessä juoda kivennäisvettä, mutta myös kokista! Ennen se oli aina appelsiinilimua. Kaikkia olisi jopa jääkaapissa, mutta ei maistu.

Suunnittelin, että pitäisi varmaan yrittää saada haetuksi kaupasta mustikkakeittoa, mutta onneksi välähti kuitenkin, että pakastimessa on mustikoita monta rasiaa. Tänä syksynä saimme kotiseudulta hankittua poimittuna ja puhdistettuna ämpärillisen mahtavia mustikoita, mutta en niistä vielä keittänyt tätä soppaa. Pakastimesta löytyi nimittäin vielä yksi puolen litran rasia kainuulaisia mustikoita parin vuoden takaa. Ne sain ystävältäni tavatessamme meillä kotikotona.

Marjakeitot tai -kiisselit syntyvät nopeasti, sillä marjoja ei pidä mielestäni keittää paljoakaan. Äitini on neuvonut laittamaan marjat soppaan tai kiisseliin vasta, kun on kiehauttanut itse keitoksen. Minä laitan osan marjoista kiehahtamaan vesi-sokeriliemeen, jotta keitos saisi makua ja väriä. Muuten soppa tai kiisseli on helppoa valmistaa. Ja nopeaa. Nopeasti se katoaa myös parempiin suihin :)


2l vettä
3-3½dl sokeria
½l mustikoita
2dl kylmää vettä
6rkl perunajauhoa
 
Laita vesi ja sokeri kattilaan. Kun vesi alkaa lämmitä, lisää puolet mustikoista kattilaan. Kun keitos on kiehahtanut, lisää loput mustikat.
 
Sekoita perunajauhot hyvin kylmään veteen. Kaada suuruste hitaasti kattilaan samalla koko ajan sekoittaen. Anna sopan pulpahtaa muutaman kerran ja nosta kattila pois liedeltä.
 
Anna jäähtyä hetki, jos maltat!


maanantai 8. syyskuuta 2014

Ihana persikka-banaanipaistos

Ihana, ihana jälkiruokaherkku tai kahvitarjottava!

Ostin viime viikolla K-Supermarketin euron päiviltä hetken mielijohteesta muutaman persikan ja banaanin. No, niitä jäi sitten pöydälle risteilymmekin ajaksi ja johonkin ne oli käytettävä.

Tekaisin sitten jämähedelmistä kahvin kanssa tarjottavaa, kun sain idean viimeisteltyä päässäni. Helppo ja nopea, jos pakastimessa sattumalta on pari voitaikinalevyä. Muita aineksia takuulla löytyy keittiöstä kuin keittiöstä.


2 kypsää banaania
4 kypsää persikkaa
vajaa 1dl sokeria
1rkl vehnäjauhoja
1rkl voita
2 voitaikinalevyä
kananmunaa voiteluun
1rkl ruokokidesokeria
 
Ota voitaikinalevyt sulamaan huoneenlämpöön vajaaksi puoleksi tunniksi.
 
Kuori banaanit ja pilko ne kulhoon. Puolita persikat ja poista kivi. Paloittele puolikkaat kuuteen osaan kulhoon. Lisää sokeri ja vehnäjauho. Sekoita. Kaada hedelmäseos uunivuokaan. Lohko päälle  sinne tänne pieniä voinokareita.
 
Kauli voitaikinalevyjä hieman ohkaisemmaksi. Voitele kananmunalla ja ripottele päälle ruokokidesokeria. Leikkaa hyrrällä kukin levy nauhoiksi (4-6kpl). Laita puolet nauhoista hedelmäseoksen päälle. Tee ristikko nostelemalla voitaikinanauhoja toistensa lomitse.
 
Paista paistosta 200 asteessa noin 20 minuuttia. Mikäli paistos on vielä pinnaltaan vaalea, nosta lämpötilaa 225 ja paista vielä viitisen minuuttia, kunnes paistos poreilee ja pinta on kauniin kullanruskea.
 
Nauti vaniljajäätelön, maustamattoman jogurtin tai, kuten me, ranskankermanokareen kera. Taivaallista!
 


sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Sunnuntainen kasvisateria: paprikacouscousia ja paneroituja kesäkurpitsa-vuohenjuustopihvejä

Tänä lämpimän aurinkoisena syyskuun sunnuntaina nautimme maittavan kasvisaterian, vaikka mies syödessään mutisikin, että "tiedät varmaan minun pitävän lihasta". Kehui silti, että hyvää on. Eikä tarvinnut patistaakaan.

Tein meille siis paprikaisen, raikkaan couscousin ja paneroituja kesäkurpitsa-vuohenjuustopihvejä. Kastikkeena toimi ranskankerma.



Valmistusohjeet löydät linkkien takaa:
 

Paneroidut kesäkurpitsa-vuohenjuustopihvit

Sain tosiaan äidiltä valtavan, oikein jättikesäkurpitsan ja otin sen ilomielin vastaan, koska olimme jo osan porukalla syöneet toisesta saman kokoisesta mötikästä. Hieman oli ennakkoluuloja, että noinkohan on vettä täynnä kesäkurpitsa, mitä ne usein noin suurina yksilöinä ovat. On siis annettu kasvaa vaan kokoa liian pitkään. Nyt kesä on ollut kuuma ja nämä kesäkurpitsat olivat kasvaneet sellaista vauhtia, että olivat justiinsa sopivia eikä yhtään vetisiä!

Jestas, mikä kesäkurpitsa
Kehittelin mielessäni kesäkurpitsasta ruokaa ja ajatus pihveistä jäi pyörimään mielessäni. Koska keväällä olin tutustunut tuore vuohenjuustoviipaleisiin, sainkin idean pistää ison kesäkurpitsasiivun keskelle tuon pienen pyöreän viipaleen juustoa ja sitten paneroida pihvit :)

Pihvit onnistuivat mielestäni tosi hyvin. Jauhotus, kananmuna ja korppujauho ei oikein tarttunut reunoille, mutta väliäkö hällä, kun lopputuloksena oli maukkaat ja päältä rapeat pihvit.

Suurkiitokset vain sinne kotiseudulle onnistuneesta jättikesäkurpitsan kasvatuksesta, kun siitä näin makoisan ruoan sain loihdittua!

6 siivua jättikesäkurpitsaa
6 viipaletta tuore vuohenjuustoa (Président)
 
paneeraamiseen:
 
1dl vehnäjauhoa
mustapippuria
suolaa
 
1 kananmuna
 
1dl korppujauhoa
 
paistamiseen:
 
voita
öljyä
 
Leikkaa jättikesäkurpitsasta tuore vuohenjuustoviipaleen paksuisia viipaleita. Leikkaa juustoviipaleen kokoisella pyöreällä stanssilla, tai vaikka ihan veitsellä, reikä keskelle kesäkurpitsaviipaletta ja aseta tuore vuohenjuustoviipale reikään.
 
 
 
 
Pyöritä pihvit ensin maustetussa vehnäjauhossa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhossa. Nosta suoraan pannulle paistumaan voi-öljyseoksessa. Paista molemmin puolin rapea pinta. Ei tarvitse kypsyttää uunissa.
 


Paprikacouscous

Palasimme juuri Ruotsin risteilyltä ja päätin valmistaa meille kasvisruokaa. Olin jo suunnitellut tekeväni viime viikolla kevyttä paprikaista couscousia sekä kesäkurpitsapihvejä. Jääkaapissa on  nimittäin kiltisti odotellut tosi iso kesäkurpitsa, jonka vanhempieni tuttava toi kotikotiini. Tai niitä oli siis kaksi todella suurta kesäkurpitsaa, jotka lämpö oli kasvattanut lyhyessä ajassa. Äiti antoi minulle toisen, että tulee käytettyä.

Couscousin valmistukseen sain ohjeistusta vahingossa tallentuneesta ruokaohjelmasta, jossa neuvottiin laittamaan couscousia yksi ja vettä kaksi osaa. Ei sen kummemmin tarvinnut määrää mitata, käytin mukia.

Tästä tuli mukavan raikas ja kevyt lisäke. Ja mikä parasta sitä jäi minulle huomiseksi työlounaaksikin!


1 muki (2½dl) couscousia
2tl kasvisliemijauhetta
2 mukia (5dl) kiehuvaa vettä
1 pienehkö keltainen paprika
1 salottisipuli
½ sitruunan mehu
3rkl öljyä
mustapippuria myllystä
ripaus sormisuolaa
½ ruukkua lehtipersiljaa
 
Mittaa couscous ja kasvisliemijauhe kuumuutta kestävään kulhoon. Mittaa ja kaada sekaan kiehuva vesi. Sekoita ja anna kypsyä kannen alla, kun valmistelet couscousin muut ainekset.
 
Kuutioi paprika ja silppua sipuli. Hienonna lehtipersilja. Möyhennä kypsynyt couscous haarukalla. Lisää paprika ja sipuli. Purista sitruunan mehu ja lisää öljy. Mausta mustapippurilla ja sormisuolalla. Sekoita nostelemalla. Lisää viimeksi lehtipersilja.
 
Tarjoa esimerkiksi kesäkurpitsa- tai broileripihvien kera. Sopii mainiosti buffet-tarjoiluun!


keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Helin omenapaistos (engl. apple crumble)

Tosiaankin vanhempien omenasato on tänä vuonna vailla vertaa. Harmittavasti lähistöllä ei ole enää mehuasemaa, johon nuo omenat voisi viedä mehustettaviksi, joten äiti keittänee niistä itse mehua. Kyllä harmittaa heidän puolestaan.

Toin mukanani kassillisen omenoita ja halusin tehdä omenapaistoksen, jossa olisi rouskuva päällys ja alla herkullisesti muhineet omenat. Etsiskelin jälleen kerran mieleistä ohjetta, jonka jälkeen päädyin kehittelemään oman makuisen paistoksen. Taaskaan ei oltu pyörää keksimässä, varmasti tällainenkin ohje jostain löytyy.

Crumblesta eli muruseoksesta tuli aavistuksen liian makeaa, koska käytin siihen myös muromysliä, joten puoletkin ohjeen määrästä riittänee. Toisaalta toiset omenat saattavat olla kirpeämpiä, saat päättää itse.

Tästä tuli juuri sellaista kuin halusin. Puoli tuntia riitti pehmentämään omenat herkullisen meheviksi, muttei liian lötköiksi ja se  rapea, paksu murukerros siinä päällä... Mmmmmm... Suosittelen :)


2l lohkottuja omenoita
50g pehmeää voita
2rkl fariinisokeria
½ sitruunan mehu
 
muruseos:
 
75g pehmeää voita
½-1dl sokeria
1dl kaurahiutaleita
1dl vehnäjauhoja
1dl muromysliä
1dl suola-hunajakuorrutettuja manteleita
1tl kanelia
 
Huuhtele ja lohko omenat. Poista siemenet ja kanta. Laita huoneenlämpöinen voi nokareina paistovuokaa, ripottele päälle fariinisokeri. Kaada vuokaan lohkotut omenat ja purista päälle sitruunasta mehu. Sekoita varovasti.
 
Tee muruseos mittaamalla kaikki ainekset kulhoon. Sekoita käsin ja nypi muruseosta sinne tänne omenoiden päälle. Muruseos miltei peittää omenat.
 
Paista 200 asteessa uunin alaosassa 30-35 minuuttia. Tarjoa vaniljajäätelön tai vaikka valkosuklaamoussen kanssa.