Cobbin salaatti kotoa löytyneistä aineksista

Jääkaappiin ja sen ulkopuolelle oli kerääntynyt selkeät salaattiainekset. Olin ostanut avokadoa, jääkaapissa oli avattu paketti ylikypsää kinkkua, nyhtökanaa en ollut yksikseni jaksanut lappaa kaikkea, aura-juustoa oli oliivikilpailuun lähettämästäni makuehdotuksesta ja niin edelleen.

Muistelin, että siskoni oli joskus tehnyt Cobbin salaattia, johon minulla oli nyt ainekset käsissä. Olin nimittäin monesti aikonut salaattia tehdä, mutta aikomukseksi oli jäänyt.

En siis paahtanut pekonia salaattiini, vaan paahdoin paistinpannulla hieman sitä ylikypsää kinkkua salaattiini pekonin asemesta. Laitoin siihen myös minipaprikan, kun sellainenkin sattui löytymään. Kastikkeen ohjeen nappasin Foodnetworkin sivulta.

Sen tarkemmin en määriä osaa sanoa, vähän sitä ja tätä. Kastiketta on neljään annokseen. Mittasin kaikki kastikeainekset lasipurkkiin, kansi kiinni ja hölskytys. Ja salaattikastike on valmis.

salaattiainekset:

 

nyhtökanaa

ylikypsää kinkkua kuivalla pannulla paahdettuna

muutama kirsikkatomaatti

((mini)paprika)

avokadoa

kananmunaa

aura-juustoa

cosmopolitan-salaattia

rucolaa

 

salaattikastike:

 

3rkl oliiviöljyä

2rkl punaviinietikkaa

1rkl sitruunamehua

1tl dijon-sinappia

1tl worchestershire-kastiketta

1 valkosipulinkynsi raastettuna

ripaus suolaa

mustapippuria myllystä

 

Salaatti kootaan seuraavasti. Laita alle salaatista ja rucolasta peti. Kokoa muut ainekset päälle omiksi lohkoiksi. Halutessasi voit pirskotella kastiketta suoraan päälle tai tarjota erikseen.





Suklaamousse-puolukkakakku

Kasvis tex mexin kanssa samaan juhliin matkasi myös toinen hyväksi havaittu, ja kuulemma suussa sulava, kakku. Tein samanlaisen, tosin mansikkatäytteisenä silloin, perheen pojan valmistujaisjuhliin. Nyt ehdotin, että suklaamoussen vastapainoksi laittaisin kakkuun kirpeänhappamaa puolukkaa.

Keitin puolukasta hillokkeen, mutta liekö se enää sitten ollut kovin kirpeää ja hapanta. Maistoin täyttäessä ja kyllä sopivat hyvin yhteen. Puolukkaa ei saa vain olla liikaa, sopivasti vain.

Kakun päälle tuli suklaaganache, jota valutin myös kakun reunoille. Päälle keitin karamellikastikkeen ja lisäkoristeeksi kullanvärisiä sekä punaisia koristerakeita. Kakusta tuli mielestäni sopivan juhlava ja houkuttelevan näköinen.

Tex mex kasvisvoileipäkakku 100-vuotisjuhliin

Tällaisia tex mex kasvisvoileipäkakkuja olen näiden 100-vuotiaiden perhepiiriin monesti aiemminkin tehnyt. Kakusta on tullut juhlien kestosuosikki. Perheen vanhemmat täyttivät tänä vuonna 50 vuotta ja nyt syntymäpäiviä juhlistettiin yhdessä tuumin. Luonnollisesti kasvis tex mexillä oli oma paikkansa juhlapöydässä.

Postaan kakun tänne oikeastaan sen värikkään koristelun vuoksi. Sisältä kakku oli aiempien kakkujen mukainen, hieman chilisempänä vain. Limet olivat nyt tosi mehukkaita ja kirpakoita, joten guacamoleen tuli oikein pirteä maku.

Vähälaktoosisen juustokastikkeen saa nopeasti kuumentamalla vispikermaa ja sulattamalla siihen Valion laktoositonta cheddar-sulatejuustoa. Laktoosittoman saa luonnollisesti kuumentamalla laktoositonta vispikermaa.

Minipaprikat ja itseasiassa myös chilin saa kivasti törhölle leikkaamalla paprikan/chilin suikaleiksi niin, että kantaosa jää yhtenäiseksi. Sitten paprika/chili kylmään, mielellään jääveteen, ja se käpristyy auki itsestään.

täysjyväpaahtoleipää

kasvislientä

 

hot salsaa

sambal oelekia

vispikermaa

cheddar-sulatejuustoa

kidney-papuja

 

avokadoa

kevätsipulia

limeä

savusuolaa

mustapippuria myllystä

chili-limemausteseosta

punaista paprikaa

 

guacamolea

ranskankermaa

nachoja

frisee-salaattia

kevätsipulia

kirsikkatomaatteja

minipaprikoita

limeä

 



 

Purppuranpunainen tölkkikeitto

Kotimatkalla ajellessa syntyi idea tästä purppuraisesta sosekeitosta. Keiton piti valmistua nopeasti, joten en alkanut sitä alusta pitäen tekemään, vaan turvauduin ensi kertaa Pirkan valmiiseen juuressoseeseen, jossa on punajuurta ja perunaa.

Keiton keittäminen tuntui jopa liian helpolta. Lopputuloksesta tuli syötävä, seuraavana päivänä mielestäni parempi. Ihan kelpo tuote kiireiselle tuollainen valmis sose, kuten pakastekasvikset ja -juureksetkin. Parempi emäntä tekee kait alusta pitäen itse, vaikka ei aina jaksaisikaan tai ei yhtään huvittaisi :) Onneksi mies ei ole ronkeli, että puolivalmisteetkin uppoaa. Itse olen omista keitoksistani kriittisempi, ehkä liikaakin.

2rkl oliiviöljyä

1 iso sipuli

2 valkosipulinkynttä

1prk (400g) kookosmaitoa

2dl vettä

1 pötkö (500g) punajuuri-perunasosetta

1tl rakuunaa

½tl jauhettua korianteria

½tl valkopippuria

½-1tl savusuolaa

 

Kuullota pilkottu sipuli ja valkosipulinkynnet öljyssä. Lisää kookosmaito ja vesi sekä valmis sose. Sekoita ja lisää sitten mausteet. Anna kiehua hiljalleen vartin verran. Soseuta tasaiseksi ja tarjoa.



Olutpataleipä

Pataleipä on varmasti yksi varsinkin tämän vuoden ruokahittejä. Olen havainnoinut padassa leivottua leipää eri ruokablogeista. Meinasin, etten kokeile, kun se ei kuitenkaan onnistu. Kotivinkin uutiskirjeestä bongaamani Paras pataleipä-resepti kuvan kanssa sai minut kuitenkin klikkaamaan linkin auki kerta toisensa jälkeen.

En kuitenkaan ohjeen mukaan voinut pataleipäkokeiluani tehdä. Siinä edesauttoi jääkaappiin jämähtänyt lagertölkki. Päätin siis tehdä olutpataleipää!

Leivän leipominen ei voisi olla helpompaa. Mitä kauemmin jaksat antaa taikinan kohota, sitä enemmän saat leipään makua ja sitä huokoisempaa leivästä tulee.

Jännityksellä seurasin kylmästä oluesta ja kuivahiivasta tekemäni taikinan kohoamista. Pikkuhiljaa taikina kohosi ja siihen muodostui ilmataskuja itsekseen ilman minkäänlaista vaivaamista. Jaksoin odottaa 18 tuntia, minkä jälkeen laitoin padan uuniin ja kääntelin taikinakulhossa taikinan pintaan reilusti jauhoja.

Sitten oli paiston vuoro. Öljysin tulikuuman valurautapadan ja kiepsautin taikinan pataan. Kansi kiinni ja uuniin. Jännitin koko paiston ajan, että mitähän kannen alta paljastuu. Hihkaisin riemusta, kun leipä oli kohonnut ja siitä oli tullut ihan maalaisleivän näköinen. Kansi jäi pois ja vielä paistopinta leipään. Tuskin maltoin odottaa, että pääsen maistamaan ensimmäistä pataleipääni!

Kumosin leivän ritilälle ja haistelin sitä. Se tuoksui vienosti oluelta ja kumahteli koputettaessa. Se on kypsän leivän merkki. Kun leipä oli hetken jäähtynyt, leikkasin varovasti pari palaa. Kuori oli tosi rapea ja sisältä tulvahti oluen tuoksu. Maistoin leipää ilman mitään rasvaa ensin.

Vaikka leipä tuoksui selvästi oluelle, se ei aluksi paljoa maistunut. Maku oli joka tapauksessa todella hyvä, sellainen maalaisleivän oloinen. Olin niin iloinen, että kokeiluni onnistui. Ihana maalaisleivän kaltainen limppu oli valmistunut ilman sen suurempia ponnistuksia, hurraa!!! Ja itseasiassa muutaman päivän vanha leipä maistuukin oluelle.

Ensimmäisten maistiaisten jälkeen olen nauttinut leipää mm. nyhtökanan ja maukkaiden  juustojen (manchengo, tryffelijuusto) kanssa. Ehdottomasti kannattaa kokeilla, vaikkei valurautaista pataa omistaisikaan. Mikä tahansa kannellinen pata käy ja tilavuus on vähintään 2-3 litraa.

4dl (saksalaista) erikoisvehnäjauhoa

3dl (saksalaista) sämpyläjauhoa

2tl suolaa

½tl kuivahiivaa

3½dl lageria

 

(oliiviöljyä padan voiteluun)

 

Sekoita ainekset keskenään taikinakulhossa ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön kelmun alle 12-24 tunniksi (minä kohotin 18 tuntia).

 

Laita noin 2-3 litran vetoinen pata kylmään uuniin ja laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Anna padan kuumeta 30 minuuttia. Sillä aikaa kääntele taikinaa kulhossa ja ripottele kauttaaltaan reilusti erikoisvehnäjauhoilla.

 

Ota pata uunista ja voitele silikonisella sudilla hieman öljyä padan pohjalle ja reunoille. Leipä ei kuulemma tartu pataan, vaikkei sitä voitelisikaan. Kumoa jauhotettu leipätaikina pataan ja nosta kuuma kansi päälle. Nosta pata uunin alatasolle ja paista 30 minuuttia. Sen jälkeen poista kansi ja paista vielä 15 minuuttia.

 

Nosta pata uunista ja kumoa leipä ritilälle jäähtymään. Malta hetki ja hullaannu sitten leivästä :D