Parsakaalta mantelivoilla

Laitoin meille savipadassa haudutettujen perunoiden ja porsaankyljysten lisäkkeeksi mantelista parsakaalia.

Toki parsakaalin kukinnot voisi vain keittää ja syödä sellaisenaan, kuten useimmiten teemmekin. Olen kuitenkin useamman kerran nähnyt parsakaalia tarjottavan mantelilastujen kanssa. Yritinpä ohjettakin metsästää, mutta laitoin sitten omalla tavallani.

Keitin kukinnot suolavedessä. Hetken kiehautus riittää uuden sadon parsakaalille! Sitten annoin nokareen voita sulaa pannulla. Sekaan heitin kourallisen mantelilastuja ja sormisuolaa. Kun voi oli kuohunut hetken ja alkoi ruskistua, kaadoin sekaan keitetyt parsakaalit ja pyöräytin ne paistoksessa. Sen jälkeen kaadoin ne tarjoiluastiaan, ettei mantelilastut tummu liikaa.

Loistava kirppislöytö - Römertopfin savipata 1980-luvulta

Käyn todella harvoin kirppiksillä. En ole kovin innokas kiertelemään niitä ja meillä muutenkin on tavaraa aivan liikaa. Mistä lienen saanut  sitten eräänä kesäsunnuntaina päähäni, että lähdetäänpäs käymään kirppiksellä. En ollut ostoaikeissa ollenkaan, ajatuksena katsoa vain tarjontaa, kun omia kamojakin pitäisi pistää myyntiin. Ihan noita keittiötarvikkeita siis.

Noh, kiertelimme siinä hetken, kunnes... silmäni liimautuivat tutunnäköiseen pahvilaatikkoon. Kyljessä luki Römertopf. Tiemme olivat kohdanneet! Olin nimittäin monesti matkannut itsekseni makumuistoissa 1980-luvulle, jolloin meille tuli savipata ja se oli ahkerasti käytössä. Isä teki maukasta pataruokaa perunoista ja kyljyksistä, äiti taas haudutti riisiä ja broileria. Oi niitä aikoja. Muistin senkin, että oli puolesta toista kahteen tuntiin aikaa käväistä kavereiden luona, kunnes sunnuntailounas oli valmis. Joskus kotoa sitten soiteltiin peräänkin :)

Jalkani pakonomaisesti matkasivat savipadan ääreen ja olin valmis maksamaan siitä mitä pyydettiin. Pata oli käyttämätön, alkuperäispakkauksessaan ja juuri meille passelia pienintä soikionmallista kokoa. Ja hinta vain viisi euroa!!!

Siellä hän nyt kylpee ennen käyttöä

Tervetuloa kotiin, savipata :D Meillä kokattiin tänään savipadassa perunaa ja possunkyljyksiä!

Mukana alkuperäispakkauksessa
myös ohjelehtinen.

Omena-palsternakkakeitto

Olin pienemmän kisulimme kanssa miehen henkisenä tukena hänen vaihtaessaan talvirenkaita autoomme. Tulihan siinä tunnin istuskelun jälkeen hieman holotna ja kun suoriuduimme kotiin, olin jo päättänyt keittää meille jonkin lämpöisen keiton.

Ostin jo viime viikonloppuna silloin tulevan viikon iltaruoaksi palsternakkaa ja pari perunaa sosekeittoa varten, mutta niin se vaan viikko vierähti. Kun olin vielä parina iltana loppuviikosta lietsussa ensin kavereiden kanssa Jenni Vartiaisen keikalla Tavastialla ja eilen työkavereiden kanssa tiimi-illastamassa ravintola Pastorissa, suunnittelemani keitto jäi keittämättä.

Palsternakka on ollut pitkään sivussa ruoistani, koska jossain vaiheessa aikuista elämääni käytin sitä useinkin ja maku alkoi lopulta niin paljon tökkimään, etten käyttänyt sitä kuin silloin tällöin jonkin muun juureksen ohessa. Kuohkea palsternakkakeitto on tosin poikkeuksellisen ihanaa ja on toki palsternakkaa harvoin tullut lisättyä uunijuurestenkin joukkoon, mutta nyt piti sitten vähän tutkia, mitä keittäisin.

Ensin googletin palsternakka- ja perunapohjaisia sosekeittoja, mutta mikään ei oikein sytyttänyt. Sitten jätin perunan pois, ja kappas, silmiini osui omena-palsternakkakeitto Ruokala-sivustolta. Keitto näytti kyllä aika ohuelta, joten päätin, että noin paljon nestettä en keittooni tule laittamaan. Ja loppujen lopuksi annoksestakin ainesten vuoksi tuli miltei kaksinkertainen. Muokkaisin luonnollisesti alkuperäistä ohjetta.

Minulle sopi oikein hyvin laittaa omenaa keittoon, sillä kotoa tuli mukana kymmenkunta kirpeähköä omenaa, joista olin suunnitellut tekeväni jälkiruokaa. Äiti tosin jälkikäteen ohjeisti, että "elä käytä kaikkia, kun sitte tullee hirviän palijon".

Keitosta tuli täyteläistä. Oikein hyvä kokeilu eikä palsternakkakaan tökkinyt yhtään. Maustoin keittoa jauhetun korianterin lisäksi kanelilla! Pientä paahteisuutta sain omaan annokseeni kurpitsansiemenöljyllä.

3rkl voita

5 valkosipulinkynttä

2 isohkoa sipulia

1tl jauhettua korianteria

½tl valkopippuria

3kpl (kuorittuna 700g) palsternakkaa

4 keskikokoista  kotimaista omenaa

8dl kasvislientä

2dl kuohukermaa

½tl kanelia

ripaus savusuolaa

(vettä tarvittaessa)



Laita voi sulamaan kattilaan. Pilko kuoritut sipulit ja valkosipulinkynnet. Lisää jauhettu korianteri sekä valkopippuri kuullotuksen yhteydessä kattilaan.

Pilko palsternakat. Poista omenoista kannat ja siemenkodat, mutta niitä ei tarvitse kuoria.  Lohko omenat. Lisää pilkottu palsternakka sekä lohkotut omenat kattilaan ja kääntele hyvin sipulien sekä mausteiden kanssa. Lisää kasvisliemi ja anna kiehua 15-20 minuuttia.

Nosta kattila pois liedeltä ja lisää kerma sekä kaneli. Soseuta hyvin sauvasekoittimella kuohkeaksi. Lisää tarvittaessa ripaus (savu)suolaa. Minä huuhtelin kermapurkin vedellä ja ohensin keittoa noin 1½dl.

Nachobroileria cheddarjuustodipillä ja muilla herkuilla

Löysin kaupasta pitkästä aikaa suosimaani broilerin paistileikettä. Saattaa tosin olla, että silmäni ovat harittaneet (hankin vasta lähilukulasit!) tai broilerin palat vaihtoivat kiusakseni paikkaa kaupan hyllyssä, kun ne eivät ole silmiin sattuneet. No, nyt joka tapauksessa löytyi ja niistä oli tarkoitus valmistaa nachomurulla leivitettyjä friteerattuja broilerinpaloja.

Hieman valmistuksessa sitten loppujen lopuksi oikaisin, kun kello alkoi löydä seitsemää ja iltaruokaa itselläkin teki mieli. En leivittänyt perinteisesti vehnäjauhoissa, kananmunassa ja viimeiseksi nachomurussa, vaan murskasin nachot pussissa ja viskasin paloitellut broilerin palat perään. Sitten vain sekoitin ja painelin pussin läpi nachomurua paloihin.

Broilerit olisi ehkä näin jälkikäteen ajateltuna kannattanut vain paistaa uunissa, sillä öljyssä juustomaustetuista nachoista lähti maku ja tietämättä ne olisivat menneet millä maissimurulla tahansa leivitetyistä paloista kohti ääntä. Silti suupaloiksi leikattuja rapeita paloja oli mukava dippailla helppoon cheddardippiin ja kauhaista hieman makeahkoa tomaattisalsaa kaveriksi.

Lisäksi keitin ja haudutin tummaa riisiä muiden höppeiden lisäkkeeksi. Menihän tuohon illasta aikaa, mutta vaiva kannatti, koska ruoka maistui meistä molemmista hyvältä. Huomenna voi sitten taas tehdä jotain nopeammin joutuvaa evästä.

noin 500g broilerin paistileikkeitä

100g juustonachoja

(öljyä paistamiseen)

 

Leikkaa paistileikkeet suupaloiksi. Murusta nachochipsit vahvassa muovipussissa pieneksi muruksi. Nosta broileripalat murun joukkoon ja sekoita sekä painele hyvin palojen pintaan.

 

Paista öljyssä rapea pinta broileripaloihin ja kypsennä noin 10 minuuttia 225 asteessa. Tai paista kokonaan uunin keskitasolla noin 20-25 minuuttia. Öljyä uunipelti tai folio, jos paistat uunissa.

 

Cheddarjuustodippi:

 

1prk (2dl) kuohukermaa

2dl raastettua cheddar-juustoa

1½-2tl makeaa savupaprikajauhetta

½tl tulista savupaprikajauhetta

 

Kuumenna kerma kasarissa. Sulata juustoraaste kuuman kerman sekaan. Mausta savupaprikajauheilla.



Tomaattisalsa paahdetuista kirsikkatomaateista

Tulipa tänään sopivasti tilaajalahjaksi saamani Santoku-keraaminen veitsi. Testasin sitä samantien kirsikkatomaatteja leikatessa. Huh, suorastaan pelottavan terävästi leikkaa. Nyt pelkää pudottavani sen lattialle...

Kun sain kirsikkatomaatit uuniin paahtumaan, silppusin hieman punasipulia ja lehtipersiljaa salsan sekaan. Ja siinä välissä leikkelin myös broilerin paistileikkeet suupaloiksi tulevaa ruokaa varten. Broilerinpalat eivät siis olleet osa salsaa :D Mainitsinpahan muuten vain tuota uutta veistä testaillessani.

Vaikka olin "yövuorossa" töissä, päätin silti tehdä tänään hieman työläämmän iltaruoan meille vuosipäivän kunniaksi. Kirsikkatomaateista siis paahtaen salsaa, cheddarista ja savupaprikajauheesta juustodippiä, tummaa riisiä sekä nachomurussa leivitettyä broileria. Varsinainen arkiruoka juu :)

Salsasta tuli herkullisen makeahkoa paahdetuista kirsikkatomaateista. Näin salsa valmistuu...

1rs (250g) (suomalaisia) kirsikkatomatteja

2 valkosipulinkynttä

hieman oliiviöljyä

mustapippuria myllystä

ripaus sormisuolaa

1rkl silputtua punasipulia

kourallinen lehtipersiljaa silputtuna

loraus oliiviöljyä

 

Lämmitä uuni 250 asteeseen.

 

Huuhtele ja puolita tomaatit. Kuori ja viipaloi valkosipulit. Levitä molemmat folion päälle uunipellille. Ripottele päälle hieman oliiviöljyä, mustapippuria myllystä ja sormisuolaa.

 

Paahda uunin keskitasolla 15-20 minuuttia, kunnes tomaatin puolikkaat ovat pehmenneet ja saaneet hieman väriä. Kaada paahtuneet tomaatit ja valkosipuliviipaleet kulhoon. Lisää silputtu punasipuli ja lehtipersilja. Lorauta sekaan vielä oliiviöljyä ja sekoita.

 

Tarjoa aterialla lisäkkeenä, pihvin ohessa tai vaikka paahdetun maalaisleivän päällä bruschettan tapaan.